Menestystarina Mestarit

Tarina alkaa Katinkullasta

Tarinan alkujuuret olivat kuitenkin luotu jo aiemmin. Pepen Willbergin mukaan Mestarien yhteistyö syntyi paljolti sattumalta. "Ei se ollut kenenkään meistä kuningasidea. Hector ja Pave Maijanen olivat yhdessä esiintymässä Sotkamon Katinkullan Back To The Sixties -tapahtumassa, ja paikalla ollut Kirka lähti tietysti hänkin lavalle. Lopulta ajatuksena oli, että homma kaipaa vielä Willbergin mukaan.", muisteli Pepe myöhemmin. Back To The Sixties -tapahtuman järjestäjänä toimi entinen Paradise -rumpali - Pepen hyvin tunteva - Ande Päiväläinen.

Pepen uusi tuleminen oli alkanut joitakin vuosia aiemmin Jormasien koottua uudelleen rivinsä. Jormas-keikoilla yleisö osoitti, ettei se ollut unohtanut bändiä ja eritoten Pepeä tämän pitkästä levytystauosta huolimatta. Nimenomaan Pepen laulua ja vanhoja hittejä haluttiin kuulla uudelleen. Hieman vaivaantuneena Pepe oli saanut esittää Jormas-keikoilla myöhemmän kauden hittejään Elämältä kaiken sain, Aamu, Merimies, Hermes jne. "Omasta mielestäni meikäläisen uusi tuleminen alkoi jo ennen Neljä Mestaria -rundia, 2–3 vuotta sitten", Pepe on itsekin todennut.

Hectorin edellinen sooloalbumi Kultaiset lehdet oli ilmestynyt 1995. Levy ei ollut samanlainen menestys kuin Hectorin edelliset levyt. Kuudesta edellisestä levystään hän oli saanut kultaa tai platinaa, nyt albumi ylsi parhaimmillaan 11. sijalle albumilistalla. Pave Maijanen oli mukana tuolla Hectorin albumilla, kuten monilla muillakin Hectorin aiemmilla levyillä. Paven edellinen oma albumi Sirkus saapuu tivoliin oli ilmestynyt edellisenä vuonna, ilman suurempaa menestystä. Pave oli tehnyt paljon tuottajan hommia, tuottanut mm. useita Hectorin levyjä. Pave oli toiminut myös studiomuusikkona ja taustalaulajana, mm. Kirkan levyillä.

Kirkalla oli takanaan pitkä menestyksekäs kausi, levyt olivat myyneet hyvin ja keikkoja riitti

Kirkalla oli takanaan vuoden 1988 Surun pyyhit silmistäni megahitistä alkanut pitkä menestyksekäs kausi, levyt olivat myyneet hyvin ja keikkoja riitti. Kirkan edellinen studioalbumi Tie huomiseen oli ilmestynyt 1996 ja myynyt jälleen hyvin. Seuraavana vuonna ilmestynyt kokoelma-albumi Hetki lyö 1967-1997 toi kultaa ja platinaa. Kirkan verotettavat tulot vuodelta 1997 olivat 384.959 mk. Hectorin selvästi tätä suuremmat 730.218 mk. Hectorin suurempia tuloja selittävät tekijänoikeustulot. Toisin kuin Kirka, Hector on kirjoittanut paitsi suurimman osan esittämistään lauluista, paljon laulutekstejä myös muille.

Pepellä ja Pavellahan oli pitkä yhteinen historia Paradisen ajoilta ja molemmat olivat myös laulaneet lauluyhtye Fyrkassa ja Savonlinnan oopperakuorossa. Hector puolestaan oli tehnyt Pepelle tekstejä ja Kirkan kanssa Pepe on tehnyt aiemmin levytysyhteistyötä. Nämä neljä muusikkoa siis tunsivat hyvin toisensa. Niinpä Taurus Musicin Ande Päiväläisellekin lienee ollut itsestään selvää kuka tarvitaan Katinkullassa esiintyneen kolmikon täydennykseksi hänen ryhtyessään työstämään ryhmän esityksiä.

Ensimmäinen esiintyminen nelikolla oli Jääkiekon MM-kisojen avajaisgaalassa keväällä 25.4.1997. "Esiinnyimme kesällä 1997 Nokian juhlissa ympäri Suomea, ja porukat tykkäsivät ihan älyttömästi. Mekin mietimme sen jälkeen, että tämähän oli nastaa. Joku ehdotti Hartwall Arenan vuokraamista ja konsertin pitämistä siellä", kertoi Pepe jälkeenpäin eräässä haastattelussa. Pepen muistelmakirjan, Kai vielä muistat sen, mukaan esiintymiset Nokian juhlissa Äänekoskella, Tampereella, Oulussa, Salossa ja Helsingissä tapahtuivat kesäkuussa 1998. Näiden esiintymisten jälkeen myös Ande Päiväläinen vakuuttui, että ryhmälle on suurempaakin kysyntää.

"Joku ehdotti Hartwall Arenan vuokraamista ja konsertin pitämistä siellä"

Päivälainen kertoi Rytmi-lehdelle (1/2001) ehdottaneensa jo kyseisen avajaisgaalan jälkeen areenakonserttia. Artistit eivät kuitenkaan innostuneet vielä tuolloin. "Eikö tämmöiset hommat tehdä sitten, kun ollaan toinen jalka haudassa tai vähintään kipsissä? Eihän tässä nyt vielä ihan huru-ukkoja olla", Päiväläinen muisteli Hectorin kommentoineen ehdotusta.

Pikkuhiljaa Päiväläinen sai kuitenkin artistien päät käännettyä ja alkoi areenakonsertin suunnittelu Eastwayn johtokaksikon Juha ja Jyrki Hytin kanssa. Eastwayn tekniikka oli ollut käytössä jo kesäkuun Nokian tilaisuuksissa ja myös Eastwayn Hytin veljekset olivat panneet merkille, miten innostuneesti Hector, Kirka, Pave ja Pepe otettiin vastaan nokialaisten joukossa. Juha Hytti teki laskelmat siitä minkälaisella lipunmyynnillä areenakonsertissa päästäisiin ainakin omilleen. Siitä konsertin suunnittelu käynnistyi.

Eastwayn tiloissa pidettiin lukematon määrä suunnittelupalavereja. Monenlaista nimeä mietittiin yhteiskonsertille. Leikillään puhuttiin "neljästä tunarista". Ilmeisesti lopulta päädyttiin kuvioihin mukaan tulleen Lasse Norreksen ehdotuksesta "Mestarit Areenalla" -nimeen. Osaltaan nimessä oli kaikuja taannoisen lätkän MM-voiton aiheuttamasta massahysteriasta.

Mestarit Areenalla

Jatko on kirjaimellisesti suomalaista musiikkihistoriaa. Edellisenä vuonna Suomessa pidettyihin jääkiekon MM-kisoihin valmistuneella Hartwall Arenalla oli avajaiskonsertissa The Beach Boysin lämppärinä soittanut Jormas, eli Pepe muiden Jormasten kanssa itse asiassa soitti ensimmäiset sävelet areenalla. Nyt oli sitten aika kokeilla areenan täyttämistä Mestarit-nelikon voimin. Osaltaan tähän rohkaisua antoivat myös edellä kuvatut Jari Sillanpään ja Tapani Kansan onnistuneet areenan valloitukset. Ehkä hieman yllättäen areena myytiinkin lähes täyteen huolimatta konserttilippujen siihen aikaan korkeana pidetystä hinnasta - 185 markkaa. Tapani Kansan konserttiin pääsi maksamalla 120 markkaa. Sillanpään konserttien lipun hinnoista ei minulla ole tietoa.

Nykymittapuun mukaan konserttia ei markkinoitu mitenkään ylettömästi. Areena-konserttien markkinointi käynnistyy nykyisin vähintään puolivuotta ennen tapahtumaa, usein vielä aiemmin. Tuolloin markkinointi käynnistyi muutamaa kuukautta ennen. Toki isoa konserttia markkinoitiin ja kyllä se näkyi lehdissä ja muussa mediassa.

Nelikko kävi MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä 22.10. eli viikkoa ennen konserttia. Liput olivat käyneet hyvin kaupaksi ennakkoon ja 26.10. Helsingin Sanomissa julkaistussa ilmoituksessa kerrottiinkin avatun lisää katsomotilaa. Vielä konserttipäivän aamuna julkaistiin Hesarissa parin palstan ilmoitus. Ihan täyteen areenaa ei siis oltu ennakkoon myyty. Lopullinen yleisömäärä oli 10654. Upea aloitus tälle menestystarinalle!

"Kun kerran tehdään megatapahtumaa, pitää sen kaikilta osin tuntua ja näyttää siltä"
(Ande Päiväläinen)

Konserttia mainostettiin jo tuolloin otsikolla Mestarit Areenalla. Alaotsikkona oli 200-vuotisjuhlakonsertti. Tuo 200-vuotta tarkoitti tietysti nelikon yhteenlaskettua ikää. Pepe ja Hector olivat jo 51-vuotiaita ja Kirka ja Pave 48, mutta yhteen laskien heidän ikänsä oli konserttipäivänä viikkoa vailla 200 vuotta.

Hyvin sujuneen lippujen myynnin myötä MTV3 kiinnostui konsertin taltioinnista. Tallenne työstettiin pikaisesti esityskuntoon ja se nähtiin televisiossa reilua viikkoa myöhemmin eli 7.11. Kahden tunnin tv-koosteessa kuultiin 22 laulua. Yhtä lukuun ottamatta TV-lähetykseen sisältyvät laulut julkaistiin sittemmin myös tupla-cd:llä. Se yksi cd:ltä puuttuva ja tv:ssä kuultu laulu oli Hectorin Neil Young -suomennos Vapaa maailma kun bailaa.

Ehkä kuvastaa tuon ajan median suhtautumista, ettei konserttia huomioitu suuremmin jälkeenpäin MTV3:a lukuun ottamatta mediassa. Ilta-Sanomien lyhyen jutun lisäksi en löytänyt lehdistä varsinaista arvioita konsertista. Valtalehti Helsingin Sanomat ei noteerannut konserttia mitenkään. Vyöry oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle ja mediakin tarttui pian ahnaasti aiheeseen.

BumtsiBum! ja ennätysyleisö

MTV3:n televisioima konsertti oli herättänyt koko maan Mestarit-huumaan. Monien uumoilemaa jatkoa nelikon yhteisesiintymisille olikin tulossa pian. Pari päivää ennen joulua kerrottiin helmikuussa tehtävästä megakiertueesta. Yhdeksän konsertin kiertueen esitysten ilmoitettiin tapahtuvan suurempien kaupunkien jäähalleissa ja kulttuuritaloissa. Kiertueen ilmoitettiin alkavan Rovaniemeltä 1.2. ja päättyvän Turkuun 18.2.1999. Helsingissä esiinnyttäisiin taas Hartwall Arenalla.

Lauantaina, tammikuun 23 päivä kvartetti esiintyi Marko Bjurströmin juontamassa MTV3:n BumtsiBum! -ohjelmassa. Tämä BumtsiBumin jakso oli räätälöity Mestareille. He lauloivat ohjelmassa tunnetuimpia biisejään. Ohjelma keräsi sarjan ennätysyleisön, 1.728.000 katsojaa ja oli MTV3:n siihenastisen historian kolmanneksi katsotuin ohjelma. Ohjelma herätti jonkin verran närää lehdistössä ja sitä kritisoitiin Mestareiden konserttikiertueen buffaamisesta. Ohjelman huikea suosio kertoi hyvin Mestareiden nostattamasta uskomattomasta hypetyksestä.

Huikeasta suosiosta kertoi sekin, että kolme päivää tv-esiintymisen jälkeen ilmoitettiin 16.2. järjestettävän Hartwall Arenan -konsertin olevan loppuunmyyty. Samalla ilmoitettiin edellisenä päivänä järjestettävästä lisäkonsertista, siis jo kolmas Hartwall Arena -konsertti neljän kuukauden sisällä! Myös megakiertueen muiden konserttien lipunmyynti oli käynnistynyt vauhdikkaasti.

Pekka Nissilä tenttasi Muusikko-lehden 2/1999 haastattelussa Seppo Hovia BumtsiBumista. Nissilän mielestä ohjelma näytti kyynisyyteen taipuvan ammattilaisen silmin aika harjoitellulta. "Ei harjoiteltu", vastasi Hovi Nissilälle. Nissilän tivatessa edelleen: "Tarkoitan, että omia biisejään lauloivat, valinnat olivat konserttiohjelmistostaan, lopun yhteislaulua myöten. Se on se juttu muutenkin. On aiheellista yhden tai kahden vieraan jotain levyhittiä käyttää, jos se on muidenkin laulettavissa", vakuutteli Hovi.

"Syntyy jotain jos syntyy, kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä on tulossa"

"Yllättävyydet ja hauskuudet on syntyneet juuri siitä, että Paula Koivuniemi löytää Laura Voutilaisen laulun, ja Katri Helena ei löydä omaansa, Kaija Pohjola löytää, ja ne yhdessä jatkaa. Kun on neljä konkaria, jotka osaavat toistensa biisit, niin silloin niitä luukutetaan. Syntyy jotain jos syntyy, kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä on tulossa, ja sanoista nousee ihan mitä vaan. Vaikka se on kuinka tuttu biisi, niin sanasta tai kahdesta ei sitä löydä, kun vihje on keskeltä. Saamme muutaman avainsanan listan per kisa, ja ne kainalossa menemme harjoitushuoneeseen tuntia ennen nauhoitusta."

"Ne sanat tulevat esiintymään siellä lauluissa, tai sitten ei, riippuu mitä ehditään ja niin edelleen. Niistä ei pysty arvaamaan mitään laulua, mutta pystyy orientoitumaan siten, että 'katsoppas jos tulee sana love, että mitä olisi'. Kaksi solistia löytää äkkiä 15 laulua missä se on. Sitten voidaan funtsia, että 'minkä niistä vetäisit, jos tulee kohdalle'. Ja kun tilanne tulee, niin hän voi silti valita jonkun muun - siitä se hauskuus tulee, spontaanisti", kuvaili Hovi ohjelman ideaa.

"Jos joku on hyvä niin miksi sitä ei saisi tuoda esille? Kyllä niin kovan luokan mestarit mainoksensa ansaitsevat", kommentoi asiaa puolestaan BumtsiBumin juontaja Marco Bjurström iltalehdelle 26.1.1999. Eihän toisaalta ollut mitenkään kovin erikoista, että artistit promosivat tv-ohjelmassa kiertuettaan tai levyään. MTV:llä se oli jo tuolloin kovin tavallista ja nykyisin Ylelläkin.

CD-julkaisu ja Megakiertue

Taurus Musicin, Eastwayn, BMG Finlandin ja EMI Finlandin yhteistyönä julkaistiin 1.2.1999 Hartwall Arenan konsertista äänitetty tupla-CD Mestarit Areenalla. Albumi ampaisi välittömästi Radio Mafian Listan kärkeen. Parissa viikossa levy ylitti kultalevyrajan (20.000 kpl) ja 16.2.1999 Hartwall Areenalla pidetyssä konsertissa Mestareille luovutettiin kultalevyt. 4.3.1999 myynti ohitti platinalevyrajan 40.000 kpl ja elokuisen stadionkonsertin alla ylittyi tuplaplatinalevyn raja (80.000 kpl). Vuoden 1999 loppuun mennessä sitä oli myyty 99737 kappaletta ja tuolla myynnillä levystä tulikin vuoden 1999 eniten myyty äänite Suomessa.

Tuoreimman tilaston mukaan levyä on myyty 131.811 kappaletta eli sitä on myyty yllättävän paljon vielä tuon Mestareiden menestysvuoden jälkeenkin. Se onkin kaikkien aikojen myydyin livealbumi Suomessa. Mestareiden sooloalbumeista sitä paremmin on myynyt vain Kirkan Surun pyyhit silmistäni.

Ennen kiertueelle lähtöä Mestarit kävivät Emma-Gaalassa jakamassa vuoden naissolisti palkinnon ja pokkaamassa Vuoden yllättäjä palkinnon. Helsingin Sanomat julkaisi kiertueen aloituspäivänä, 1.2.1999 Ilkka Mattilan haastattelun nelikosta. Siinä peilattiin Mestareiden tunnelmia ennen kiertuetta. "Jotenkin vähän vaikuttaa siltä, että nyt menis lujaa", totesi Kirka haastattelun aluksi. Mestareiden kevään aikataulu oli mennyt uusiksi, etenkin Kirkan osalta, jonka keikkakalenteri oli ollut jo melko täynnä omista keikoista. Myös Pave Maijanen oli perunut oman kiertueensa keikkoja.

"Jotenkin vähän vaikuttaa siltä, että nyt menis lujaa"

Joku oli nähnyt alkavassa kiertueessa rahastuksen makua. Maijanen vastasi tähän: "Jos kauppiaalla on varastossa juustoa, josta ihmiset tykkää helvetisti, niin kauppias myy sitä juustoa, eikä sano, että pidetään ihmisiä vähän nälässä, ettei tule ylikuumenemista". Kiertueen mittasuhteita kuvailtiin osapuilleen vastaavaksi kuin keskisarjan kansainvälisten tähtien Euroopan kiertueilla. Tavaraa liikutellaan kolmella rekalla ja työntekijöitä kiertueella kerrottiin olevan 50. Pelkästään majoittamisen kerrottiin maksavan 25000 markkaa yöltä.

Helmikuun kymmenen konsertin kiertue oli suurmenestys, kaikki keikkapaikat olivat loppuunmyytyjä, myös Hartwall Arenan lisäkonsertti. "Mestarit Areenalla -megakiertue tulee epäilemättä kirjautumaan suomalaisen viihdemusiikin historiaan. Koskaan aikaisemmin kotimainen ryhmä ei ole kiertänyt maata näin suurin elkein: Mestarit lähtivät liikkeelle liki 50 hengen henkilöstön kanssa, ja kymmenen konsertin kokonaiskävijämäärän arvioidaan asettuvan 60000-70000 väliin", kirjoitti Jarkko Jokelainen Hesarissa. Jokelainen arvioi myös, ettei kukaan kotimainen tähti yksinään pystyisi yltämään samaan.

Kiertueella konsertin konsepti myötäili hyvin pitkälle lokakuista, cd:llekin taltioitua ensi konserttia. Uusia kappaleita ei konserteissa kuultu, kaikki biisit olivat taatusti yleisölle tuttuja, eikä yleisöllä ollut vaikeuksia laulaa mukana. Menneitä tähtihetkiä muisteltiin Helsingin Sanomiin konserttista kirjoittaneen Jokelaisen mukaan suurella antaumuksella. "Juhlavissa puitteissa ja koreasti tarjoiltuna se on juuri sitä mikä saa suuren yleisön liikkeelle", kirjoitti Jokelainen.

"Monien sympatiapisteet keräsi tunteella lauluihinsa paneutuva Pepe Willberg"

"Kirka, Pave ja Hector ottivat kaiken irti 12000-päisen yleisön varauksettomasta suosiosta, mutta monien sympatiapisteet keräsi varmasti syrjäänvetäytyvä ja tunteella lauluihinsa paneutuva Pepe Willberg. Mielenkiintoista nähdä miten hänen uudelleen käynnisteillä oleva sooloura lähtee liikenteeseen Mestarien vetäytyessä lavoilta", arvioi Jokelainen nelikkoa.

Jokelaisen oli pannut merkille, että talvinen kiertue oli hieman verottanut Mestareiden voimavaroja. "Willbergin hauraan herkkä ääni ei ollut vahvimmillaan, ja Kirka kähisi normaaliakin enemmän. Konsertin ensimmäisessä osassa myös soitto kulki yllättävän varovaisesti ja suorastaan varman päälle. Irtonaisuutta esitykseen löytyi vasta sellisti Max Liljan innostettua kollegoitaan vauhdikkaampaan menoon. Niinpä, aikoihin on eletty, sellisti antaa vauhtia rokkareille! Muistettakoon tosin, että päätyönään Lilja soittaa heavymetallia Apocalypticassa".

"Suuret puitteet ja iso bändi kuuluivat kiitettävästi useiden kappaleiden sovituksissa varsinkin konsertin jälkimmäisellä puoliskolla. Esimerkiksi Willbergin Sinua sinua rakastan soi komeasti jousien säestyksellä. Kunnianhimoisesti koko bändin arsenaalia koetti myös Pave Maijanen sooloesityksessään Fever. Illan hysteerisimmät hetket koettiin, kun Pave talutti lavalle Neumannin laulamaan Dingon Levotonta Tuhkimoa. Sen aiheuttamalle reaktiolle eivät vetäneet vertoja edes päätöskappaleen pommit ja pyrotekniikka", päätti Jokelainen arvionsa.

Lisäkonsertteja huhtikuulle ja myös kesälle

Kuukauden kuluttua Turun Elysée Arenalla olleen kiertueen viimeisen konsertin jälkeen ilmoitettiin uusista konserteista. Huhtikuun puolen välin jälkeen pidettävien konserttien paikkakunniksi ilmoitettiin Mikkeli, Lahti ja uudelleen Turku. Menestys jatkui samanlaisena lisäkonserteissakin, salit täyttyivät niissäkin.

Eikä loppua ollut näkyvissä vieläkään. 28.4. ilmoitettiin kahdesta konserttipäivästä kesälle. Juhannuksena Mestarit esiintyisivät Joensuun Laululavalla ja heinäkuun lopulla Kotkan Meripäivillä. Tapasin Pave Maijasen kesäkuulla, kun hän oli promoamassa tulevaa juhannuskeikka Karjalan Musiikissa Joensuussa. Pavella tuntui olevan kaikesta menestyksestä huolimatta jalat hyvin maassa. Toki hän oli iloinen ja tyytyväinen menestyksestä, mutta hän tuntui hyvin ymmärtävän, ettei sitä jatku loputtomasti.

Kesän konserteissa oli tietysti toisenlaiset puitteet. Joensuussa oli muistini mukaan kaikkien aikojen lämpimin juhannus ja Ilosaarirockista tutulla Laululavalla oli siksi mitä mainioimmat puitteet ulkoilmakosertille. Yleisöä sanottiin olleen yli 10.000 ja paikalla olleena sen voin uskoa. Ensimmäistä kertaa Mestareiden konsertissa oli Joensuussa lämppäribändi, kovassa suosiossa ollut Agents ja Jorma Kääriäinen soittivat tuon juhannuksen ensimmäisen keikkansa alkuillasta.

"Kun Joensuussa sanoin terve, niin meinasin kaatua selälleni, kun yleisö vastasi"

Kirka muisteli Joensuun konserttia vielä Kotkassa "Se mieletön energiapaukku, minkä yleisötä saa. Kun Joensuussa sanoin terve, niin meinasin kaatua selälleni, kun yleisö vastasi." Kotkassa Mestareiden konsertti oli osa Meripäivien ohjelmaa. He esiintyivät siellä lauantai-illan viimeisenä esiintyjänä MeripäiväAreenalla. Joensuun tapaan konserttiin sai lippuja vielä paikan päältä.

Ennen Meripäivien konserttia Kymen Sanomille antamassaan haastattelussa Hector väläytti hieman tulevaisuuden suunnitelmia: "Mietimme Göteborgin ja mahdollisen Tukholman konsertin jälkeen uudestaan mitä tulemme tekemään, mutta varmasti pidämme ainakin vuoden tauon." Pepe taas oli todennut "Kauhulla ajattelen, että 10-15 vuoden päästä tämä on tehtävä uudelleen, kun nuorimmat fanit kasvavat". Samalla paljastettiin, miten esittävien biisien valinta on tehty. Kukaan ei ole yksi saanut päättää mitä laulaa, vaan kolme nelikosta on tehnyt valinnat ja siihen on ollut kunkin tyytyminen.

Stadionin valloitus ja sitten Ruotsiin

Toukokuun 10 päivä pudotettiin jymyuutinen! Mestarit esiintyvät Helsingin Olympiastadionilla 5.8. klo 19. Moni haukkoi jo henkeään, kolmen täyden areena konsertin päälle vielä Stadionkonsertti! Onkohan tuo jo suuruuden hulluutta. Lipunmyynti käynnistyi kuitenkin jälleen vilkkaana. 15.7.1999 puolestaan ilmoitettiin Ruotsin valloituksesta, Mestarit esiintyvät Ruotsi-maaottelun yhteydessä Göteborgin Scandinavium areenalla. Monet alkoivat epäillä, onko touhulla mitään rajaa.

Tähän asti oli edetty varoivaisesti vaiheesta toiseen. Ensin pidettiin areenakonsertti, sen jälkeen päätettiin helmikuun megakiertueesta. Kun megakiertueesta oli toivuttu ja laskettu sen tulos, päätettiin lisäkonserteista huhtikuulle. Kun ne oli tehty, päätettiin Joensuun ja Kotkan kesäkonserteista. Menestys oli ilmeisesti kasvattanut rohkeutta ja kunnianhimoa. Enää ei odoteltu kesän konserttien onnistumista, vaan otettiin huima harppaus stadionille.

Ja stadion täyttyi

Riski kannatti, stadionkonsertti onnistui yli odotusten niin musiikillisesti kuin taloudellisestikin. Ennakkoon myytiin 30.000 lippua ja valtavan hypetyksen ansiosta konserttipäivänä päätöksensä tehneidenkin saapuessa stadionin lippuluukulle, voitiin todeta iltapäivällä alkaneesta sateesta huolimatta paikalle kerääntyneen noin 35.000 kuulijaa.

Stadionkonsertti vaati tarkkaa suunnittelua ja monen tahon yhteistyötä. Eastwayn ja Tauruksen lisäksi oli mukana asiantuntijoita ja tekijöitä monesta firmasta. Ulkomaiset esiintyjät, kuten Rolling Stones, olivat tuoneet stadionille oman kalustonsa ja paljon oman organisaationsa henkilökuntaa.

Nyt oli kyseessä ensimmäinen kotimaisen voimin rakennettava stadionkonsertti. Osa kalustosta hankittiin nytkin ulkomailta, mm. lavarakenteet ja osa videonäytöistä tulivat Hollannista ja kaiutinkaappeja lainattiin Ruotsista. Lavan pystytys stadionille aloitettiin jo maanantaina, alkuviikosta aloitti myös Eastwayn valaistusryhmä rakentamaan valoille tukirakennelmia.

Valmisteluja tehtiin stadionilla ja muuallakin yötä myöten. Torstaiaamuna alkoi stadionilla näyttää jo melko valmiilta. Backlinesta vastaavat Miika Paatelainen ja Mika "Tokela" Tuokkola, tunnettuja muusikoita itsekin, kävivät Eastwayn varastolta orkesterin soittimet ja virittivät ne kuntoon lavalle. Mestarit ja bändi saapuivat soundcheckiin kello 12:sta.

Apu-lehti julkaisin Raila Kinnusen laajan reportaasin (Apu 32/1999) stadionkonsertin valmisteluista. Siinä pääsivät ääneen monet suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneet konsertin mahdollistaneet, pitkää päivää tehneet ammattilaiset, kuten äänentoistosta vastanneet Reima Saarinen ja Ame Uusitalo, valaistuksen suunnitellut Matti Leinonen, ympäristöpalvelujen työnjohtaja Antero Villberg, turvallisuudesta huolehtinut Teemu Räsänen, oheistuotteiden myynnistä vastanneet Minna Björn ja Marita Immonen, viestinnän tehopakkaus Lasse Norres ja Backlinesta huolehtivat Paatelainen & Tokela ynnä monet muut. Jokaisella mainituista oli iso joukko muita käsiä toteuttamassa osuuttaan.

"Ihanaa tätä on tehdä, seistä noin juhlavalla ja valtavalla lavalla"

Kirka kommentoi Apu-lehdessä (32/1999) tunnelmiaan saavuttuaan stadionille ennen puoltapäivää "Ihanaa tätä on tehdä, seistä noin juhlavalla ja valtavalla lavalla. Sama lava on muuten ollut Kissin, Elton Johnin, Tina Turnerin ja Whitney Houstonin alla. Historiaa tässä tehdään. Jos tämä onnistuu, niin epäuskoisimmatkin näkevät, että Suomessa voidaan tehdä äänentoistoltaan, lavaltaan ja valaistukseltaan kansainvälisen tason konsertti".

Rööperiin oli Stadionin konsertin toinen biisi ja yleisö oli heti mukana

Toimittaja Raili Kinnusen kysyessä, eikö iso estradi ja yleisö pelota, vastasi Kirka "Ei vaan innostaa. Lavalla täytyy vain muistaa, että valtava lava imaisee parin ensimmäisen biisin aikana energiaa - siinä putoaa kuin kuoppaan - mutta äkkiä se tulee takaisin kuin bumerangi ja moninkertaisena. Siihen kuoppaan pitää vain valmistautua".

Hyvin Kirka ja muutkin illan solistit olivatkin valmistautuneet. Ennen heitä lämmittelivät yleisöä Jean S ja Steel Pan Lovers. Kaatosade teki heidän lämmittely-yrityksistään aika mahdottoman. Sään jumala armahti kuitenkin pääsolistit ja sade lakkasi juuri ennen kuin Mestarit astuivat lavalle klo 20:15. Kirkan huuliharppu käynnisti Please Please Meen ja samalla koko konsertin.

Mestarit ylittivät stadionkonsertillaan jopa Ylen uutiskynnyksen, mitä ani harvoin tapahtui rockmuusikoiden kohdalla. Ehkä kuoltuaan saattoi tv-uutisiin päästä. Nyt illan pääuutislähetyksessä raportoitiin ainutlaatuisesta stadionkonsertista ja kuultiin pätkät illan avausbiiseistä Please Please Me ja Rööperiin. Jo ennen konserttia näytettiin tv:ssä esiintymislavan rakentamista ja haastateltiin Pepe Willbergiä. Itse konsertista nähtiin katkelma myös MTV3:n Kymmenen uutisissa.

Vieläkö nämä saavutukset olivat ylitettävissä? Valloittavatko Mestarit Ruotsinkin, pohdittiin jo tosissaan.

Scandinaviumilla väljää

Se ainakin oli totta, että ensimmäistä kertaa Göteborgin kuuluisalla Scandinavium areenalla, aivan kaupungin sydämessä, esiintyy suomalainen kokoonpano. Totta oli myös se, että Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu, 'finkampen', sai tuolloin ruotsinsuomalaiset liikkeelle ja myös Suomesta matkattiin kannustamaan urheilijoita.

Scandinavium areena oli valmistunut alun perin 1971 ja sitä oli laajennettu 1991. Halliin mahtui konserttikäytössä 14000 henkeä. Hallissa olivat konsertoineet Rolling Stones, Dire Straits, Kiss, Metallica sekä ruotsalaisten ylpeys Abba. Siellä oli järjestetty myös monia urheilun arvokisoja. Mestareiden konsertti oli ajoitettu ensimmäisen maaottelupäivän iltaan.

Lipput Göteborgin konsertti tulivat myyntiin elokuun ensimmäisellä viikolla ja myyntipisteitä oli eripuolilla Ruotsia. Ennakkomyynti sujui selvästi nihkeämmin kuin Suomessa oli totuttu. Lopulta yleisöä tuli paikalle noin 2700. Vain puolet areenasta oli käytössä, mutta silti paljon paikkoja jäi tyhjäksi.

"Tämä oli uskalias yritys, mutta päätimme koettaa Göteborgin valloitusta 'pienessä tilassa'", vitsaili Hector Iltalehden mukaan konsertin alussa. Göteborgin konserttiin oli satsattu samaan tapaan kuin kotimaisiinkin esiintymisiin. Äänentoisto, valot ja muu rekvisiitta oli samaa tasoa. Toisin kuin stadionin konsertissa, äänentoisto toimi hienosti heti ensimmäisestä biisistä alkaen, soittimet soundasivat herkullisesti.

Yleisö ja Mestarit olivat Iltalehden mukaan olleet tyytyväisiä iltaan. "Oli aivan mahtavaa huomata, että suurin osa yleisöstä oli ruotsinsuomalaisia, eikä vain Göteborgiin saapuneita maaotteluturisteja", arvioi Pave Maijanen Iltalehdessä. Toimittaja Juha Itkonen piti yleisömäärää muhkeana, kun ruotsinsuomalaisten tilaisuuksiin yleensä osallistui korkeintaan satoja ihmisiä. Ehkä konsertin sijoittaminen maaotteluun ei ollut paras vaihtoehto. Päivän ottelukatsomossa istuneista ei välttämättä kovin suuri osa innostunut enää kolmen tunnin istumiseen konsertista.

"Tämä rohkaisee meitä tekemään ainakin toisen keikan ja ilmeisesti Tukholman seudulle"

Iltalehdessä Mestarit ennakoivat jatkoa Ruotsissa. "Tämä rohkaisee meitä tekemään ainakin toisen keikan ja ilmeisesti Tukholman seudulle", kertoi Pave Maijanen. Konserttipaikaksi oli mietinnässä joku neljän-viiden tuhannen hengen paikka. "Varmaa on se, että ruotsinlaivalla me ei tehdä sitä", oli Hectorin näkemys.

Myös Ilta-Sanomat oli ollut todistamassa Mestareiden Ruotsin "valloitusta". Ville Jutilan kirjoittamassa jutussa vannottiin Mestareiden saaneen Scandinaviumin yleisön sellaiseen hurmokseen, että nelikko lupasi oitis järjestää ainakin yhden lisäkonsertin Tukholmassa. Lehden mukaan Lasse Norreskin oli myöntänyt, että neuvottelut Tukholman konsertista olivat jo käynnissä.

Vielä isomman uutisen laukaisi IS:n haastattelema Pepe Willberg "Sen voin sanoa, että teemme tällä porukalla yhteisen levyn. Se kasataan kahdessa viikossa jossakin merkittävästi erilaisessa paikassa kuin Suomessa". No levytyssuunnitelmasta oli vihjeitä kuulunut jo aiemminkin.

Kirka sen sijaan kuulosti IS:ssä hieman varovaisemmalta: "Meidän piti tämän keikan jälkeen istua alas ja miettiä mitä tehdään, mutta nyt kaverit ovat jo päättäneet ennen kuin tuoleja on saatu edes alle".

Vankka usko menestystarinan jatkoon tuntui useimmilla siis vielä olevan. Tukholman keikka ei silti toteutunut, eikä levyäkään tehty. Entä miten kävi maaottelussa? Ruotsi voitti miehissä 210-198, mutta naisissa Suomi oli ylivoimainen pistein 212-175.

Millennium-konsertti päätti vuoden ja vuosituhannen

Hienoiseksi flopiksi muodostunut milleniumkonsertti Hartwall Arenalla päätti Mestareiden menestyksekkään konserttivuoden yhteisesiintymiset uuden vuoden aattona 1999. Millennium -juhlien tarjonta ylitti selvästikin kysynnän, vuosituhannen vaihtumista juhlittiin kymmenissä erilaisissa tapahtumissa. Toisaalta myös monen megakonsertin aiheuttama väsymys verotti jo yleisön kiinnostusta, monet olivat nähneet Mestarit jo moneen kertaan vuoden aikana.

"Areenalle mahtuu isoon konserttiin 10000-11000 henkeä, mutta me tavoittelemme 5000-6000:ta. Tähän mennessä 295-495 markan hintaisia lippuja on myyty pari tuhatta", Hytti sanoo. "Hinnat on pyritty viemään mahdollisimman alas, mutta täytyy muistaa, että palkkakustannukset ovat tuona iltana 2-3-kertaiset", kertoi Eastwayn Juha Hytti Helsingin Sanomille 12.12.1999. Pääkaupunkiseudun Millennium-juhlia varjosti omalta osaltaan bussinkuljettajien lakko. Konsertin järjestäjät olivat varautuneet tilanteeseen järjestäen ilmaiset paluukyydit eripuolille Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.

Välillä huhuttiin jo koko konsertin peruuntumisesta. Ylen TV 1:n aamu-tv:ssä kerrottiin 8.12.1999 Mestareiden soittavan Millenniumjuhlissa lähes tyhjälle areenalle. Seuraavan päivän Iltalehdessä Lasse Norres kiisti tämän jyrkästi ja vaati Yleisradiolta julkista anteeksipyyntöä.

Yleisöä verotti varmasti osaltaan järjestäjien liiallinen ahneus, Millennium -konsertin lippujen hinnathan olivat poskettoman korkeat, 495 mk eli yli kaksi kertaa kalliimmat kuin mihinkään aiempaan Mestareiden konserttiin. Mestareiden lisäksi Millennium-bileissä esiintyivät Lauantai-illan huumaa ja Osmo's Cosmos. Vuosituhannen vaihtuessa oli myös mahtava ilotulitus. Vaikka lippuja loppuvaiheessa myytiinkin melkoiseen alehintaan, kertyi yleisöä vain muutama tuhat henkeä.

Ilmiön arviointia

Kaikkiaan konserttien loppusaldo oli mahtava. Konserttien yhteenlasketusta yleisömäärästä on liikkunut erilaisia lukuja. Laskin eri medioissa yksittäisistä konserteista esitettyjen tietojen ja konserttien pitopaikkoina olleiden hallien ja areenojen ilmoittaman yleisökapasiteetin perusteella yleisömääräksi 156.000. Paria konserttia lukuun ottamatta kaikkien kerrottiin olleen loppuun myydyn.

Todellinen yleisömäärä saattoi kuitenkin olla laskemaani hieman pienempi, mutta voinee sanoa yleisöä olleen ainakin 150.000 henkeä. Uskomaton saldo yhdeksästätoista konsertista, vuosituhannen vaihteen flopannut Millennium-konsertti mukaan lukien. Siis keskimäärin noin 8000 henkeä per keikka!

Mikään ryhmä, puhumattakaan yksittäisestä artistista, ei ollut koskaan päässyt lähellekään tuollaista yleisömäärää, tuskinpa myöhemminkään. Ilman muuta tuollainen ennen kokematon menestys aiheutti myös paljon kateutta etenkin samalla alalla toimivien henkilöiden keskuudessa. Tuskinpa Mestareiden saavuttama menestys silti suorainesti verotti kenenkään muun artistin tai bändin kukkaroa - pikemminkin päinvastoin.

Kaikissa konserteista tehdyissä lehtijutuissa yleisö vakuutti tyytyväisyyttään. Monella paikkakunnalla yleisöä oli tullut konserttipaikkaa ympäröivästä maakunnasta bussilasteittain. Yleisössä nähtiin monen sukupolven edustajia, vanhemmat olivat tulleet paikalle lapsineen ja lapsenlapsineen, joskus mukana olivat myös isovanhemmat.

Vaikka järjestelyistä muuten tuli hiukan kritiikkiä musiikki ja konsertin visuaaliset tehosteet toimivat mainiosti joka paikassa. Helmikuun megakiertueella oli käytössä kaksi samanlaista kolmen rekan settiä, siis kahdet lavasteet ja laitteet, jotta jokaisessa konsertissa voitiin taata yhtä hyvä elämys. Puitteen konserteille olivatkin huippuluokkaa, erinomainen bändi osasi asiansa ja mestarit itse huippuvedossa. Musiikillista ja visuaalista antia kiiteltiinkin vuolaasti lehtiarvioissa.

Tärkeintä kuitenkin oli tutut biisit, kolme tuntia toinen toistaan tutumpia biisejä, jotka monet osasivat ulkoa. Konserttien sisältö ei kovin paljoa muuttunut matkan varrella, ensimmäisestä Hartwall Arenan konsertista julkaistun tupla-cd:n biisit kuultiin lähes kaikkialla. Aloitusbiisiksi oli valikoitunut Beatlesin ensimmäisen albumin nimimelodia Please, Please Me, olivathan mestarit ja yleisön kantajoukko Beatles-sukupolvea. Avainbiisejä oli myös Lennon-McCartney parivaljakon Rööperiin, jossa Mestarit-nelikko lauloi sooloa vuorotellen.

Neljä mestaria oli yhdessä enemmän

"Kirka, Hector, Pave Maijanen ja Pepe Willberg ovat kaikki samaa ikäluokkaa, mutta eivät pelkästään saman ikäluokan suosikkeja. Niin yllättävältä kuin se saattaa tuntuakin, he ovat kokeneet suosionsa huiput eri vuosikymmenillä. Pepe Willberg lauloi Saat miehen kyyneliin 1960-luvulla, Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen takautuu 1970-luvulle ja Pave Maijasen kaikki isoimmat hitit ovat 1980-luvun soolokaudelta. Kirka on tehnyt hittejä kaikilla näillä vuosikymmenillä, mutta se kaikkein suurin, Surun pyyhit silmistäni, on tältä vuosikymmeneltä. Kyse ei ole siis pelkästään keski-ikäisten nostalgiasta, vaan ryhmän hitit koskettavat useita sukupolvia. Se näkyi myös areenassa odotettua nuorempana yleisönä", arvioi Jarkko Jokelainen hyvin osuvasti Mestareiden menestyksen reseptiä kolmannen loppuun myydyn Hartwall Arena -konsertin jälkeen Hesarissa 18.2.1999.

"Mestareiden ja yleisön välille tuntui syntyneen toisiaan ruokkiva positiivinen kehä"

Yleisön innostunut, väliin jopa hullaantunut vastaanotto ja runsas palaute valoivat energiaa Mestareihin. Mestareiden ja yleisön välille tuntui syntyneen toisiaan ruokkiva positiivinen kehä. Mestarit selvästi nauttivat konserteista ja heidän yhteistyönsä toimi. Ehkä perusta yhteistyölle oli valettu Katinkullan rennoissa Back to the Sixties -tapahtumissa ja osin tietysti jo aiemminkin. Vaikka nelikko oli muusikoina erilaisia, heitä yhdisti 60-luvulta kumpuava musiikillinen pohja. Erilaisuus oli myös yksi heidän valteistaan.

Ulospäin suuntautunut, karismaattinen, energinen ja valovoimainen Kirka toimi konserteissa yleisön herättäjänä ja tunnelman nostajana. Hiljainen ja taustalle vetäytyvä, mutta laulajana lahjakkain Pepe Willberg vastasi upeimmista laulusuorituksista. Suuremmilta estradeilta sivussa ollut Pepe keräsi myös paljon sympatiaa yleisöltä. Hector on omaa luokkaansa laulujen kirjoittajana, hänen laulunsa olivat ehkä piirtyneet syvimmille yleisön mieleen ja puhuttelivat vahvasti yleisöä. Musikaalisesti lahjakkaalla Pavella oli merkittävä rooli konserttien musiikillisen ilmeen rakentamisessa, hän vastasi pitkälti biisien sovituksesta ja livealbumin tuottamisesta. Kirkan ohella Paven positiivinen asenne näkyi lavalla ja loi yhdistävää liimaa mestareiden välille.

"Konsertin edetessä tuntuu aina vain vahvemmin siltä, että Mestarit kaiken lisäksi ovat ihan oikea bändi"

"Kukaan ei tallaa toisen varpaille, roolit ovat kaukana toisistaan – ja ennen kaikkea – ne ovat luontevat. Pepe Willberg hoitaa omat ja muiden säveltämät balladit, Hector kokonaisen sukupolven tunnot, Pave Maijasessa kiteytyy 80-luvun melodinen nuorisomusiikki ja Kirkassa suomalainen viihdemusiikki rock-klubeista Euroviisuihin. Lisäksi yleisö saa ihailla mestarien kunnioittavia vierailuja toistensa kappaleilla. Konsertin edetessä tuntuu aina vain vahvemmin siltä, että Mestarit kaiken lisäksi ovat ihan oikea bändi", tiivisti Reijo Vahtokari Suomen Kuvalehdessä (7/1999)

Konsertit olisi toki voitu toteuttaa niinkin, että kukin neljästä artistista olisi vuorollaan käynyt laulamassa omat hittinsä. Sehän olisi ollut aika perinteinen tapa usean artistin yhteiskonsertille. Nyt tehtiin kuitenkin toisin. Kaikki neljä mestaria olivat lähes koko konsertin ajan lavalla ja tukivat ja kannustivat toisiaan. He soittivat toistensa biiseissä, lauloivat taustalla, tai hoitivat biisin vuorovedoin, väliin kuultiin neliäänistä stemmalaulua. "Konsertin edetessä tuntuu aina vain vahvemmin siltä, että Mestarit kaiken lisäksi ovat ihan oikea bändi", kirjoitti Tampereen konserttia seuraavassa ollut Reijo Vahtokari Suomen Kuvalehdessä.

Pepe Willbergiä kiiteltiin erityisesti monissa lehtiarvioissa. Pepen herkät tulkinnat mm. Saat miehen kyyneliin, Merimies ja Sinua, sinua rakasta -lauluista herättivät huomiota. Moni ei ollut kuuluut Pepeä aikoihin, hänen kykynsä olivat ehkä useilta unohduksissa. Pave Maijanen oli monet vuoden työskennellyt muiden muusikoiden taustalla, tuottajan, sovittajan ja taustamuusikon ominaisuudessa. Paven panos oli tälläkin kertaa merkittävä. Hän pääsi laulamisen lisäksi esittelemään monipuolisia taitojaan muusikkona ja sovittajana. Muun muassa Paven Fever ja Levoton Tuhkimo -tulkintoja ylistettiin monissa arvioissa.

Kirka oli nelikosta esiintynyt ahkerimmin ennen mestarit-kautta. Hiljattain hän oli päättänyt 30-vuotisjuhalakiertueensa. Näissä konserteissa Kirka pääsi irti normaalista keikkarutiinistaan. Joissain keikka-arvioissa puhuttiin Kirkan kohdalla "tuhlaajapojan paluusta". Hänen alkuvoimainen tulkintansa Steppenwolfin Born To Be Wildista oli monen konsertin tähtihetkiä. Kirka oli myös se, joka sai vahvimmin yleisön mukaansa. Lähes koko yleisö heilutti käsiään Leijojen -tahdissa tai lauloi Kirkan mukana Varrella virran.

"Lumi teki enkelin eteiseen keräsi useimmissa konserteissa suurimmat aplodit"

Kovana jännittäjänä tunnettu Hector oli konserteissa rennompi kuin koskaan, tulkiten vapautuneesti hienompia hittejään ja nautti estottomasti yleisön kannustuksesta. Lumi teki enkelin eteiseen keräsi useimmissa konserteissa suurimmat aplodit. Ake, Make, Pera ja mä ja Palkkasoturi olivat tietysti myös tärkeitä biisejä Hectorin faneille. Hectorin omien hittibiisien ohella esittämä Neil Youngin Rockin' in the Free World, joka Hector oli suomentanut nimellä Vapaa maailma kun bailaa, oli yksi konserttien yllätyksiä ja siitä on tullut Hectorin myöhempien konserttien yksi kohokohdista.

"Mestareiden kiertue on suomalaisen rock- ja popmusiikin kertausasema, taide-etappi ja uusi alku, sillä pitkästä aikaa se tuoretta dynamiikkaa tarjoten todistaa mistä kaikessa on ollut kysymys. Suomalaiset mestarit ovat omien olojemme vierinkiviä, sammaloitumaton peruskallio, jonka yhä nuoria uurteita yhdestä ajasta pitemmäksi ajattomuudeksi etenevät musiikin purot virtaavat", analysoi Teppo Kulmala Keskisuomalaisessa.

"Mestarit toivat hittinsä juuri siihen hetkeen"

Yksi mestareiden salaisuus oli ehkä myös siinä, että he toivat hittinsä siihen hetkeen, jossa ne esitettiin. Biisejä ei esitetty alkuperäisinä levytyshetken sovituksina, vaan tuoreina tuohon aikaan istuvina versioina, kuitenkin niin että yleisö tunnisti ne ja saattoi yhdistää omiin muistoihinsa. Pave Maijasen ja Kirkan 80- ja 90-luvun hittien sovituksia tosin eräässä konserttiarviossa pidettiin liian viihteellisinä.

Hectorin Lumi teki enkelin eteiseen oli konserttien kohokohtia

Mahtavat puitteet

Kansainvälisenkin mittapuun mukaan Mestarit oli suurenluokan ilmiö. "Jos ilmiötä tarkastelee suhteutettuna esimerkiksi Amerikan väestöön, kaikki pitää kertoa väkiluvun suhteella, eli viidelläkymmenellä. Tämän mukaan Mestareiden kahdessakymmenessä tilaisuudessa saama 150 000 hengen yleisö tarkoittaisi noin 7 miljoonan huikeaa väkimäärää Yhdysvalloissa. Suomessa on jo myyty 100 000 levyä, joten saman kaavan mukaan levymyynti olisi jo viidessä miljoonassa kappaleessa. Ilmiötä on todella vaikea käsittää. Luin juuri, että megatähti Ricky Martin piti Yhdysvalloissa 28 konsertin kiertueen ja keräsi 400 000 kuulijaa. Voisin siis lähettää hänelle terveisiä, että painii vielä mutasarjassa", Ande Päiväläinen arvio Gramex-lehden (1/2000) haastattelussa.

"Tässä ei ole mitään järkeä. Areena täyteen kolme kertaa, kiertue täysille saleille ja lopuksi Olympiastadionille yli 30 000 henkeä"

Päiväläinen tunnustaa, ettei kukaan osannut visioida tällaista menestystä ja ihmettelee edelleen: "Tässä ei ole mitään järkeä. Areena täyteen kolme kertaa, valtakunnallinen kiertue täysille saleille ja lopuksi vielä Olympiastadionille yli 30 000 henkeä." Vaikka kullakin Mestareista on takanaan mittava ura ja runsaasti menestystä ja uskollisia faneja, ei varmastikaan kukaan muukaan etukäteen uskonut tällaiseen suosioon. Ilmiö ruokki itseään ja Hector, Kirka, Pave ja Pepe loivat toisiinsa sellaista kipinää, jota heidän esityksissään ei oltu aikoihin nähty. 1+1+1+1 ei ollut neljä, vaan monin kerroin enemmän. Vanhojen fanien lisäksi konsertit vetivät paljon uutta yleisöä. Mukana oli runsaasti nuoria, jotka kuulivat ja näkivät Hectoria, Kirkaa, Pavea ja Pepeä ensimmäistä kertaa.

"Kaikki oli ihan uutta, Eastway oli lähinnä myynyt ääni- ja valolaitteita ja Taurus puolestaan imitaattoreita. Siinä istuttiin päiväkausien palavereita putkeen ja puntaroitiin", muisteli Päiväläinen 2001 järjestäjien alkutilannetta. "Lähdimme siltä pohjalta, että kun kerran tehdään megatapahtumaa, niin sen pitää kaikilta osin tuntua ja näyttää siltä", totesi Päiväläinen puolestaan Suomen Kuvalehdelle alkuvuodesta 1999.

Tosin oli Eastwaylla kokemustakin, he olivat mm. olleet järjestämässä Leningrad Cowboysien megatapahtumia. Silti suurin ansio Mestareiden menestysvuoden mahdollistamisesta kuuluu ilman muuta Ande Päiväläiselle. Hän oli se liikkeellepaneva voima, joka sai nelikon yhteen ja laittoi vyöryn liikkeelle. Itse menestysvuoden aikana Mestarit-organisaation pyörittämisestä ilmeisesti vastasivat pääasiassa Eastwayn Hytin veljekset.

"Ilmeisesti lähdimme oikeaan aikaan liikkeelle"
(Pave Maijanen, Etelä-Saimaa 17.2.1999)

Ja kyllähän Mestareiden konsertit olivat omana aikanaan ennen näkemättömän upeasti tuotettu kokonaisuus. Kaikki tuntui sujuvan hyvin suunnitellusti, mitään suurempia kommelluksia ei sattunut. Lehtien haastatteluissa yleisö tuntui olleen kaikkialla hyvin tyytyväisiä itse konserttiin, Mestareiden lisäksi bändi sai kiitoksia ja myös tekniikka tuntui toimivan moitteetta. Ainoastaan oheispalveluissa oli toivomisen varaa.

Konserttipäivänä mestarit olivat usein paikallisessa liikkeessä jakamassa nimikirjoituksia ja samalla promoamassa konsertteja. Joillakin paikkakunnilla järjestettiin promotilaisuus jo aiemmin. Konserttien jälkeen mestarit näyttäytyivät vielä hotellinsa ravintolassa ja esittivät sielläkin muutaman biisin sekä tapasivat fanejaan. Kaikki tämä kuului ennalta sovittuun konseptiin.

Lasse Norres hoiti viestintää lennokkaaseen tapaansa ja sai lehdet kirjoittamaan runsaasti Mestareista. Jo bittiavaruuteen kadonneet Mestareiden nettisivut sisälsivät nykyvalossa vielä aika niukasti sisältöä ja vuorovaikutteisuus puuttui lähes kokonaan. Nykyään markkinoinnissa ja viestinnässä paljon käytettyjä Facebookia, Twitteriä tai muuta sosiaalista mediaa ei tuolloin ollut. Markkinointi hoidettiin perinteisen median kautta.

Ihmiset kertoivat kokemuksiaan kavereilleen, jonkin verran lehtien yleisönosastoissa ja rohkeimmat lähettivät viestejä Mestareiden nettisivujen kautta. Noilla sivuilla julkaistiin peräti kaksi(!) yleisöpalautetta Stadion-konsertista. Tänä päivänä vähintään tuhannet ihmiset jakaisivat tuollaisessa tilanteessa kuvia ja kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa.

Toki monet asiat ovat muutenkin kahdessa kymmenessä vuodessa menneet eteenpäin ja nykytekniikalla voidaan toteuttaa näyttävämpiä puitteita konserteille. Omana aikanaan Eastway ja Taurus Music pystyivät kuitenkin tarjoamaan monelle konserttivieraalle hienot puitteet elämänsä konsertille.

Kritiikkiäkin kuultiin

Aivan kaikki ei silti sujunut ihan nappiin. Yllättäviä ja ennen kokemattomia tilanteita tuli Megakiertueella vastaan. Monellakaan konserttipaikkakunnalla ei ollut kokemusta niin suurten yleisömassojen hallinnasta. Vaasassa liikenne puuroutui konsertti-iltana laajalta alueelta tuhansien ihmisten pyrkiessä konserttipaikalle henkilöautoilla. Etukäteen oli kyllä ilmoitettu, että parkkipaikkoja on rajoitetusti konserttipaikkana olleella Botania-hallilla. Järjestäjät olivat myös järjestäneet nonstop-bussikuljetuksen keskustasta konserttipaikalle. Valtaosa oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle omilla autoillaan. Liikenteen pysähdyttyä osa ajeli surutta pyöräteiden kautta ja oikaisi toisten pihojen kautta.

"Kirka hyppäsi ulos bussista ja osoitti organisaattorin kykyjä ryhtymällä ohjaamaan liikennettä"

Vaasan Mailasta palkatut järjestyksen valvojat olivat helisemässä. Ruuhkaan juuttui myös Mestareiden keikkabussi. Kirka hyppäsi ulos bussista ja osoitti organisaattorin kykyjä ryhtymällä ohjaamaan liikennettä. Lopulta poliisikin saatiin paikalle purkamaan sumaa. Konsertin alku myöhästyi 45 minuuttia, moni tuli silti paikalle vielä show'n jo alettua. Ruuhkan syytä puitiin Vaasassa vielä jälkeenpäin.

Ankaraa kritiikkiä käytännön järjestelyistä tuli myös Kuopiossa. Liikennekaaos oli sielläkin melkoinen, eivätkä järjestysmiehet olleet tilanteen tasalla. Taksimiehet ja bussikuskit joutuivat ohjaamaan liikennettä, järjestysmiesten pyöritellessä peukaloitaan. Hallin kapeilla ovilla jonotettiin jälleen tarpeettoman kauan. Hallin henkilökunnan sanottiin mitoitetun muutaman sadan hengen yleisölle, vaikka lippunsa oli ostanut yli 6000 henkilöä.

Kirka sälytti Savon Sanomissa syyn ongelmista paikallisten niskoille: "Halli möhläsi, sillä me ostimme palvelut. Jos olisimme moisen tienneet, olutpisteitä olisi ollut 20 ja liikenne ohjattu ihan eri lailla". Monenlaisia puutteita tuli vastaan konserttipaikkojen palveluissa, joiden mitoitus ei tahtonut riittää suurelle yleisömäärälle. Napinaa tuli myös jatkuvasta jonottamisesta. Talvipakkasella konserttipaikkana olleet jäähallit olivat kylmiä.

Media kiinnostui Mestareista todenteolla vuoden vaihteessa 1998/1999, myöhemmin alkoi kuulua irvailua ja rahastussyytöksiä. Hector tiivisti hyvin Mestareiden mediasuhteen Ilse Rautiolle antamassaan haastattelussa (Helsingin Sanomat 22.7.2001) "Mestareista tuli kultajyvä medialle, neljä jätkää, joita voi haastatella yhdessä ja erikseen. Aikansa hellittiin, kunnes rupesi tulemaan turpaan."

Rumba-lehden lukijat valitsivat Mestarit vuoden 1999 iljetykseksi, tosin vain 286 lukijan äänin. Siis pieni joukko verrattuna niihin n. 150.000, jotka kävivät Mestareiden konserteissa.

"Mestarit munasivat itsensä oikein totaalisesti"

Monenlaista, hieman kateuden sävyttämääkin kritiikkiä kuultiin. Pahin arvostelulimbo oli Martti Syrjän Ilta-Sanomissa esittämä ryöpytys. Hänen mielestään Mestarit munasivat itsensä "oikein totaalisesti" areena-keikoillaan. Syrjä nimitti Mestareita "Metsureiksi" ja "neljäksi vanhaksi kehäraakiksi", jotka ovat vain soittavinaan kitaraa, kun Eput taas itse soittavat keikoillaan.

Syrjä tuntui siis vertaavan Mestareita Eppu Normaaliin, mutta unohti etteivät Mestarit pyrkinytkään näyttäytymään bändinä, ainakaan siinä mielessä kuin Eput. Viikon puheitaan harkittuaan Martti Syrjä pyysi anteeksi sanojaan. "haluan pyytää anteeksi aiheuttamaani mielipahaa, ja sanoa, että muusikkoina kunnioitan jokaista Mestarit-ryhmän jäsentä ja arvostan heidän työtään".

Hieman kriittisiä ääniä on kuultu myös Mestari-nelikon sisältä. "Mestarit oli projekti, jonka voi koota vain kerran. Ja teimme me hivenen historiaakin avaamalla nämä areenat suomalaisille esiintyjille" totesi Hector Hesarin haastattelussa 8.10.1999. Harma myös myönsi, että kiertueen nimi - Mestarit - oli harkitsematonta itsetehostusta. Julkisuutta oli Hectorin mukaan ollut syytä pitää tarkemmissa suitsissa. Esimerkkinä hän mainitsee Pepen kattotalkoot, jonne oli kutsuttu kuvaaja ja toimittaja. "Myönnän, julkisuus karkasi käsistämme. Ja ainakin minua harmitti se, että meidän piti olla kaikenlaisissa kissanristiäisissä niin mestaria", totesi Hector Hesarin Harri Uusitorpalle.

"Mestarit oli projekti, jonka voi koota vain kerran"

Jotkut kummastelivat Mestarit-nimitystä, se ei epäilijöiden mielestä sopinut kaikille. Hectorille ja Kirkalle nimitys yleisesti suotiin. Pepen ja Paven eivät kaikki katsoneet olevan yhtä suuria nimiä. Heidän tilalleen ehdotettiin Dannya ja Tapani Kansaa. Totta tietysti oli, että keikkasuosiolla ja levyjen myyntimenestyksellä mitattuna Hector ja Kirka olivat omassa sarjassaan, etenkin jos puhutaan sooloartisteista.

Monilta ehkä unohtui se, että Pepe ja Pave olivat olleet mukana monissa oman aikansa suosituimmissa bändeissä. On myös selvää, ettei eri aikakauden keikkasuosiota ja levyjen myyntimenestystä voi suoraan verrata keskenään. Pepen menestykkäimmällä kaudella 60- ja 70-luvulla ei ollut noita areenoita, joilla Mestarit nyt esiintyivät. Levymyynnin kultainen vuosikymmen oli 80- tai 90-luku, jolloin suurin osa eniten myydyistä suomalaisalbumeista on ilmestynyt.

Jonkun iskelmätähden, kuten Tapani Kansan, kanssa ei sama konsepti olisi taatusti toiminut, väheksymättä yhtään Tapani Kansaa tai muita iskelmän suuria nimiä. Kuten Kirka muistelmakirjassaan Enimmäkseen Kirkasta toteaa "Me ollaan riittävän erilaisia ja silti meillä on yksi yhteinen piirre: kaikki ovat aloittaneet 60-luvulla ja rockissa". Juuri tuo yhteinen 60-luvun rocktausta ja Kirkan toisena mainitsema muusikkous olivat ne tekijät, jotka tekivät tästä yhdistelmästä heidän erilaisuudestaan huolimatta toimivan kokoonpanon.

"Meillä on yksi yhteinen piirre; kaikki ovat aloittaneet 60-luvulla ja rockissa"

He eivät olleet vain laulajia, kaikki olivat olleet mukana bändeissä, he olivat tottuneet antamaan tilaa myös toisille. Kirka kertoo muistelmissaan muusikkoudesta näin "Se tarkoittaa täydemmin musassa mukana olemista kuin vain laulajan uraa, se on sellainen juttu, johon mun mielestä synnytään".

Esimerkillään Hector, Kirka, Pave ja Pepe ovat rohkaisseet muitakin artisteja yhteisiin esityksiin ja isoihin projekteihin. Mestareiden jälkeen on nähty Ladyt Lavalla (Katri-Helena, Marion, Paula Koivuniemi, Lea Laven), Pojat (Markku Aro, Danny, Tapani Kansa), Kultakurkut (Esa Eloranta, Harri Marstio, Pablo ja Eero Raittinen) sekä Finnhittien kuninkaat (Tapani Kansa, Danny ja Frederik), tuskinpa ainakaan kaikkia näitä kiertueita olisi nähty ilman Mestareiden avausta. Monia muitakin yhteiskiertueita on myöhemmin nähty.

Samanlaista menestystä mistään myöhemmistä kiertueesta ei tullut, mutta omalla tavallaan nekin varmasti auttoivat artisteja jatkamaan omaa uraansa. Siinä mielessä Mestareiden menestys oli positiivinen ruiske alalle, jossa aiemmin oli totuttu enemmänkin ajattelemaan toisia artisteja vain itsensä kilpailijoina.

Tuliko Mestareista miljonäärejä?

Jo keväällä 1999 lehdissä kirjoiteltiin Mestareiden tienanneen miljoonia. Mikä tietysti aiheutti kateellista napinaa. Se on selvää, että konserttien yhteistuotto pyöri miljoonissa. Varovasti laskien lippujen hintojen ja julkisuudessa ilmoitettujen yleisömäärien mukaan konserttien bruttotuotto oli noin 27 miljoonaa silloista markkaa. Nykyrahaksi muutettuna Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan se vastaa 6,1 miljoonaa euroa.

Lisäksi Mestareiden livealbumia myytiin jo vuonna 1999 100.000 kappaletta, sen arvioitu bruttotuotto oli nykyrahassa noin kolmemiljoonaa euroa. Lisäksi oli muitakin tuloja, vaikkei yllättäen myynnissä näkynytkään kovin monenlaista mestarikrääsää.

Jälkeenpäin voikin ihmetellä, ettei Mestarit-huumassa lähdetty sen enempää rahastamaan kaikenlaisilla oheistuotteilla. Toki esimerkiksi stadionkonsertissa kerrottiin myydyn mm. t-paitoja (100mk), lippiksiä (100mk), julistetta (100mk), muovituoppeja (10mk) ja tietenkin sitä tupla-cd:tä ja sadetakkeja. Kaikki olivat ilmeisesti loppuneet kesken.

Jakajia kertyneille rahoille oli lukematon määrä. Kiertueella oli lehtitietojen mukaan kolme-neljä rekallista tekniikkaa, esiintymislavan tarpeet ynnä muuta, lisäksi vielä pari bussia kuljettamassa henkilökuntaa, Mestarit mukaan lukien 17 soittajaa ja noin 50 muuta työntekijää, lisäksi kullakin paikkakunnalla oli muutama sata henkilöä muuta henkilökuntaa.

Sen päälle tuli vielä tilavuokrat, majoitus ja markkinointikulut ja paljon muuta. Stadion konsertissa oli lehtitietojen mukaan viisisataa työntekijää Mestareiden ja bändin lisäksi. Hector, Kirka, Pave ja Pepe korostivat Meripäivien yhteydessä antamassaan haastattelussa olevansa töissä Mestarit -organisaatiossa ja saavansa vain palkan työstään.

Mestareiden taskuun konserteista päätyi lopulta melko pieni osa tuotoista. Lehtien julkaisemien verotustietojen mukaan Hectorin verotettavat tulot olivat nykyrahaksi muutettuna vuodelta 1998 121.900€ ja vuodelta 1999 167.700€, vastaavasti Kirkan 92.700€ ja 85.400€, Paven 68.900€ ja 123.500€. Pepen osalta lehdissä kerrottiin vain vuoden 1999 tulot, jotka olivat 102.500€. Siis kaukana miljoonista!

Mestareiden menestys poiki monenlaisia kokoelma-albumeita heidän tuotannostaan. Apu-lehti kaupitteli lukijoilleen ja kanta-asiakkailleen Warnerin julkaisemaan Hectorin, Kirkan, Paven ja Pepen alkuperäishittejä sisältävää kokoelmaa erikoishintaan.

Eivätkä kaikki nelikon tulot olleet yksinomaan Mestareiden keikoista. Ainakin Kirka ja Pepe keikkailivat 1999 yksinäänkin. Lisäksi levy-yhtiöt julkaisivat kokoelma-albumin jokaisen Mestarin tuotannosta, Warnerin julkaiseman yhteisen kokoelman lisäksi. Vertailun vuoksi: rockmuusikoista suurituloisimman, J. Karjalaisen tulot olivat 1999 nykyrahassa 357.800€ eli suuremmat kuin Kirkan, Paven ja Pepen yhteensä.

Sitä ei tietysti tiedä minkälaisia verotusta minimoivia järjestelyjä oli tehty. Kaupparekisteriin oli rekisteröity 29.7.1999, siis hiukan ennen stadion konserttia, yritys nimeltä "Mestari Areenalla -konsertti". Sen toiminta on ilmoitettu päättyneeksi vasta 25.8.2017, todennäköisesti toiminta oli oikeasti päättynyt paljon aiemmin.

Ehkä joku ihmettelee miksi Kirkan tulot ovat olleet 1999 selvästi pienimmät. Tämä johtunee siitä, että Kirkalle ei kertynyt konserttien ja levyn ansiosta tekijänoikeuskorvauksia. Kirka ei ole itse kirjoittanut esittämiään lauluja, yksi poikkeus tosin on, mutta sitäkään ei kuultu näissä konserteissa.

Kaikki muut taas ovat kirjoittaneet laulujaan ja Hector selvästi eniten. Eri järjestelyin osa tuloista voi olla tullut verotetuksi myöhempinä vuosina. Ainakin Hectorin verotettavat tulot olivat 2000 ja 2001 selvästi suuremmat kuin 1999.

Mestareiden lisäksi Ande Päiväläinen sekä Eastwayn Hytin veljekset saivat varmasti merkittävän osan nettotuotosta. Parhaan tilinsä Päiväläinen teki myytyään 2007 Taurus Musicin Eastwaylle. Jyrki ja Juha Hytti puolestaan myivät Eastwayn enemmistöomistuksen pääomasijoittaja Campmanille, jääden kuitenkin edelleen osaomistajiksi sekä yhtiön palvelukseen.

Jälkinäytös

Lokakuussa 2001 uutisoitiin: "Mestarit Areenalla tekee paluun - Hectorin, Kirkan, Pave Maijasen ja Pepe Willbergin parin vuoden takainen Mestarit Areenalla –konserttisarja saa jatkoa. Nelikon vielä nimeämätön kiertue starttaa ensi keväänä. Menestyskvartetti suorittaa paluunsa keskiviikkona 24.10. TV1:ssä esitettävässä hyväntekeväisyyskonsertissa". Aiemmin oli jo kerrottu Mestareiden yhteisesiintymisestä tammikuussa 2002 järjestettävän Suomen Euroviisukarsinnan yhteydessä.

Ymmärrettävästi oli suuri houkutus yrittää uusia tai jopa ylittää aikaisempi menestys. Kukaan Mestareista ei omalla tahollaan ollut pystynyt taloudellisesti lähellekään saman suuruisiin suorituksiin. Lähtötilanne oli kuitenkin aivan toinen. Mitä uutta annettavaa Mestareilla olisi? Pepe Willberg kertoi Ilta-Sanomille 7.11.2001 olevansa innoissaan Mestareiden paluusta. Hänen mukaansa yhteisesiintymiset alkaisivat seuraavan vuoden alkupuolella.

Järjestäjät ja esiintyjät laskelmoivat kukin tahollaan. Perjantaina 9.11.2001 Ilta-Sanomat otsikoi näyttävästi "Kirka jätti Mestarit". Lehden mukaan Kirka ei lähde yhteiselle kiertueelle muiden Mestareiden kanssa ja perusteli poisjääntiään kiireisellä aikataulullaan sekä totesi, ettei sopimuksia onneksi vielä oltu ehditty allekirjoittaa. Uutinen Babitzinin vetäytymisestä tuli Ilta-Sanomien mukaan täytenä yllätyksenä muille mestareille. Muutaman viikon päästä juttua selitettiin pelkäksi väärinkäsitykseksi.

Ennakkotietojen mukaan Mestareiden piti esiintyä 26.1.2002 euroviisukarsintojen suorassa televisiolähetyksessä sekä sen jälkeen alkavassa Suurkonsertissa Kalevan viihdekeskuksen yleisölle. TV-lähetyksessä esiintyi kuitenkin karsintoihin osallistuneiden lisäksi tähtivieraana vain moninkertainen Euroviisuvoittaja Johnny Logan. Ohjelma venyi jo muutoinkin reilusti yli sille varatun ohjelma-ajan. Osasyynä tähän oli juontajaparin pitkät välispiikit. Näin Mestareita ei tv-ruudussa tällä kertaa nähty.

Tapahtumaa markkinoitiin nimenomaan Mestareilla, viisukarsintojen jäädessä markkinoinnissa sivuosaan. Enää ei Mestareiden vetovoima kuitenkaan tehonnut. Lehtitietojen mukaan viisukarsinnoissa 2800 hengen sali oli vain puolillaan ja Mestareiden konserttia seurasi vajaa tuhat henkeä.

Tiedotusvälineetkään eivät suuresti tapahtumaa huomioineet, eikä sitä taidettu kovin pontevasti markkinoidakaan. Yleisöä varmasti osaltaan verotti samaan aikaan Tampere-talossa ollut loppuunmyyty Laura Pausinin konsertti. Samana iltana teki Tampereella paluukeikkansa myös yksi paikkakunnan tunnetuimmista bändeistä, Kasevan esiintyessä Tullikamarin klubilla. Aamulehti uutisoi näyttävästi Kasevan paluukeikasta. Sen sijaan Mestareiden esiintymisestä ei Aamulehden Euroviisujutussa puhuttu mitään. Myös suomirockin todellinen grand old man, Jussi Raittinen esiintyi samana iltana Tampereella.

Pepe Willberg osasi pitkän uransa tuomalla kokemuksella suhtautua tilanteeseen kunnioitettavalla asenteella. "Minun tunnelmaani yleisökato ei kuitenkaan lannistanut. Olenhan urani varrella esiintynyt myös pizzerian nurkassa. Tärkeintä on se, että yleisö on tyytyväistä, ei se kuinka paljon heitä on", kommentoi Pepe tilannetta (Iltalehti 28.1.2002)

Siihen loppuivat puheet Mestareiden paluusta.

Mestareiden paluu arkeen

Toki Mestarit-vuoteen mahtui nelikolla muitakin esiintymisiä. Vaikka suosio oli huimaa, oli parhaimmillaankin yhteisiä esiintymisiä sovittu vain muutaman kuukauden päähän. Vuosikymmeniä alalla olleina Hector, Kirka, Pave ja Pepe varmaan ymmärsivät, ettei tältä pohjalta loputtomiin jatketa. Kirkalla oli jo suunnitteilla seuraavalle vuodelle 50-vuotisjuhlakiertue ja myös Pave Maijanen taisi miettiä samaa. Hectorilta ilmestyi uusi albumi pian Göteborgin konsertin jälkeen ja sen tiimoilta oli ilmeisesti myös keikkoja sovittuna.

"On herännyt kysymys, että haluaako kukaan tämän jälkeen minua enää omilla tolpillani"

Ennen Millennium-konserttia oli kaikille selvää, että ainakin selvä tauko on tulossa yhteisiin esiintymisiin. Osa ehkä toivoi, että tauko jäisi lyhyeksi. Olihan ollut puhetta uudesta levystäkin ja toisesta konsertista Ruotsissa.

Pave Maijasen ennustus toteutuu

Pave Maijanen arvioi jo Suomen kuvalehden haastattelussa alkuvuodesta 1999 "On herännyt kysymys, että haluaako kukaan tämän jälkeen minua enää omilla tolpillani. Niin monta vuotta on ollut selvää alamäkeä, itse asiassa totaalinen lopahdus. Ja sitten salamana ylös sillä musiikilla, jota tein ennen alamäkeä".

Pahimmat pelot kävivätkin toteen Pave Maijasen osalta. Vuonna 2000 ilmestynyt Mustaa valkoisella -albumi ei menestynyt, eikä keikoille tullut väkeä. "Kiersin omalla bändillä kuukauden, mutta keikoille ei tullut kukaan. Kyllä se vähän kirpaisi, kun 36000 kuulijan sijasta edessä oli vain 16, mutta tiesin jo takaiskujen kuuluvat asiaan", kertoi Maijanen 2010 (Helsingin Sanomat 28.8.2010).

Sen jälkeen Maijanen teki lähinnä mies ja kitara -keikkoja yksinään. "Minä olen oppinut pitämään niistä ihan pirusti bändihommien jälkeen, joissa sai säätää tuhat asiaa. Nyt riittää, että sovin keikan alkamisajan, ja muuten neuvottelen itseni kanssa", jatkoi Maijanen samassa haastattelussa.

Pave konsertoi Mestarit-konserteissakin mukana olleen Polaris jousikvartetin kanssa 2001 ja myöhemminkin, esittäen niillä akustisesti kamarimusiikkiotteella pääosin omia biisejään. Harmi, etten onnistunut näkemään tuota yhdistelmää. Pave teki myös yhteistyötä Hectorin kanssa. 2003 he tekivät yhteisen Kadonneet laulut -konserttikiertueen. 2007 Pave johti bändiä Hectorin kiertueella.

Hectorin innoittamana ilmestyi Maijaselta 2010 Kaikessa rauhassa -albumi, jonka julkaisi Eastwayn Hytin veljesten omistama Allstar Music. Sen avausbiisi Rikkinäinen villasukka soi radiossa, mutta albumi ei menestynyt sanottavammin. Maijasen vanha levy-yhtiö EMI julkaisi 2012 hienon boxin Maijasen uran varrelta. Mukana oli biisejä soololevyiltä ja monilta bändilevyiltä. Boxiin sisältyi myös dvd, jolla oli mm. neljä biisiä Mestareiden stadionkonsertista ja muita Maijasen livetaltiointeja.

Tällä vuosikymmenellä Maijanen lyöttäytyi yhteen Heikki Silvennoisen kanssa ja syntyi Silvennoinen Maijanen Band, jonka erinomaisen keikan näin kesällä 2014 Ilovaarirockissa. Bändi on keikkaillut harvakseltaan myöhempinäkin vuosina. 2015 Maijanen nousi parrasvaloihin Vain elämää -ohjelman myötä. Edellisenä vuonna hänelle myönnettiin taitelijaeläke.

"Nyt olen nöyrän iloinen, että olen saanut aikaan sellaisia lauluja, jotka on taanneet mulle kohtuullisen pitkän uran", sanoin Maijanen 2015 (Helsingin Sanomat 18.9.2015).

Pepe Willberg

Pepe Willberg aloitti sooloalbumin teon vuoden 1998 lopulla ensimmäisen Mestari Areenalla -konsertin jälkeen. Otto Donnerin tuottama Syliisi aamuun jään ilmestyi huhtikuussa 1999 ja piipahti yhdellä viikolla Suomen virallisella listalla, sijalla 34. EMI:n julkaisema vanhoja hittejä sisältänyt kokoelma-albumi myi paremmin.

Pepe ei tuntunut kokevansa oloaan kotoisaksi suurilla lavoilla ja taisi olla eniten hämillään Mestareiden tuomasta suuresta suosiosta. Hän sanoikin monissa haastatteluissa, että esiintyy mieluiten pienemmissä tiloissa, joissa saa paremmin kontaktin yleisöön. Taisi hänkin tottua myös isoihin areenoihin. Avioeron jälkeen Helsinkiin palannut Willberg kertoi kaipaavansa paluuta suuremmille lavoille "Sehän on vähän sama, kun pääsis hienon auton rattiin, kun on koko ikänsä ajanut jollain surkimuksella" (Ilta-Sanomat 7.11.2001).

Helsinkiin muutettuaan Pepe löysi rinnalleen uuden naisen, josta tuli myös hänen managerinsa. EMI julkaisi 2001 kaikki Jormas-yhtyeen levytykset cd:llä Saat miehen Rööperiin. Se poiki jonkin verran Jormas-keikkoja. Muuten Pepen keikat olivat pienimuotoisia duokeikkoja tai triokokoonpanolla.

Managerivaimo viritteli uuden yhteistyökuvion pitkään esiintymislavoilta poissaolleen Fredin ja Petri Laaksosen kanssa. Kiertueelle lähdettiin 2003 PopTenorit -nimikkeellä. Säestyksestä huolehti Olli Ahvenlahden kokoama huippumuusikoista koostunut bändi. Helsingin Kulttuuritalolla aloitettiin 30.1.2003 ja odotukset olivat suuret. Ehkä osin managerin kokemattomuutta salit jäivät kovin vajaaksi ja lipputuloilla saatiin peitettyä juuri ja juuri pakolliset kulut.

Suurempaa menestystä eivät tuoneet muutkaan kiertueet. Vasta vuosi 2014 toi selvän käänteen Pepe Willbergin uralle. Matti Mikkola sai houkuteltua Pepen yhteisen levyprojektiin ja Mikkolan tuottama Pepe & Saimaa -albumi sai ylistävän vastaanoton. Kriitikot kehuivat kilvan ja yleisö riensi ostamaan. Levy toi Pepelle ensimmäisen henkilökohtaisen kultalevyn ja ykkössijan, peräti 43 viikkoa se pysytteli Suomen virallisella listalla.

Pepe esiintyy Saimaa-orkesterin kanssa Ruisrockissa ja Helsingin juhlaviikoille ja myös nämä esiintymiset toivat ansaittua kiitosta. Vaikka yhteisesiintymiset jäivät noihin kahteen, on Pepellä riittänyt tuon jälkeen kysyntää niin keikkalavoilla kuin televisiossakin.

Saimaa-albumin ilmestymisen jälkeen Pepe Willberg totesi Radio Iskelmän haastattelussa, ettei Mestareiden tuoma suurmenestys häntä järin hetkauttanut. "Olen asennoitunut elämään pikkuisen eri tavalla kuin monet muut. Mestarit Areenallakaan ei ollut minulle mikään kohokohta. Se oli oikeastaan pikkuisen harmillinen tapahtuma", kertoi Willberg Iskelmälle. Näinköhän!

Hectorin krapula

Hectorin Hidas -albumin julkaisua siirrettiin Mestarit-huuman takia syksyyn 1999. Antti Marttinen arvioi levyä Soundissa (10/1999) "Meno on kovin maailmantuskaista ja tilittävää, siitä eivät pääse eroon edes kepeähkömmät biisit Tahdon kaljalle ja Sitä tai tätä. Kissa ei voi mitään luonnolleen ja turha Hectoriakaan on siitä mollata, että hän liikkuu oman päänsä sfääreissä, niiden raskasmielisistä ja -soutuisista tuotoksista nauttiminen vain tuntuu jäävän kyseenalaiseksi nautinnoksi".

Eikä levy suurta yleisöä kiinnostanut, innokkaimpien fanien levylautasille se kuitenkin löysi. Pidemmän päälle ainakin omassa mielessäni levyn arvostus on noussut. Muistaakseni Hector teki jonkinlaisen kiertueen levyn tiimoilta. Muuten hän taisi keikkailla aika harvakseen. "Hidas-levyn jälkeen asiat ei asettuneet mallilleen. Mietin silloin, että mitä jos vaihtaisin alaa. Rupeaisin kirjoittamaan vaikka elokuvakäsikirjoitusta. Tai ohjaisin vaikka elokuvan", muisteli Hector myöhemmin (Helsingin Sanomat 31.10.2014).

"Mietin silloin, että mitä jos vaihtaisin alaa, ohjaisin vaikka elokuvan"

Hector oli ehkä potenut pienoista "krapulaa" Mestarit-vuoden jälkeen. Harri Uusitorpan haastattelussa (Helsingin Sanomat 8.10.1999) hän tilitti tuntojaan näin "Ei minusta ole miksikään ikäpolveni ikoniksi, eikä edes rekisteröidyksi tavaramerkiksi. Olen itse asiassa alkanut repiä rikki sekä tätä roolia että iduillaan olevaa instituutiota. Yritän päästä irti kuvitelmasta, että olisin tehnyt joskus jotain merkittävää", ja jatkoi vielä "sävellän ja sanoitan lauluni aina Heikki Harmana. Tämä Hector astuu esille vasta siinä vaiheessa, kun levytän kappaleen tai esitän sen julkisesti. Mutta olen vähän väsynyt häneen".

Lastenlevyn ja livealbumin jälkeen ilmestyi 2004 hienosti menestynyt Ei selityksiä -albumi, joka myy lopulta platinaa. 2007 Hector ilmoitti lopettavansa keikat ainakin suurimmilla areenoilla ja vetäytyvänsä kirjoittamaan elämänkertaansa. Jäähyväisiä vietettiin Yhtenä iltana -albumilla julkaistun Näkemiin - kuulemiin -laulun mukaan nimetyllä kiertueella. Hector kiersi Pave Maijasen johtaman bändin kanssa monilla niistä suurista halleista, joilla hän oli Mestarien riveissäkin konsertoinut. Kiertueen päätteeksi Hartwall Arena täyttyi kaksi kertaa, enemmänkin olisi katsojia ollut tulossa. Myöhemmin Hector on kertonut lopettamispäätöksen johtuneen masennuksesta.

Hector palasi kuitenkin esiintymislavoille jo 2009 ja 2011 hän kiersi taas maata Aikamatka 1966 - 2001 kiertueella. Loistavan vastaanoton saanut Hauras albumi ilmestyi 2014 ja toi taas platinaa. Albumia seurasi jälleen mittava kiertue. Vuonna 2016 Hector osallistui Vain elämää -ohjelmaan ja taisi saada nuorilta kollegoiltaan lisää virtaa. Syksyllä juhlistettiin 50 vuoden uraa uudella kiertueella. Hector on nyt täyttänyt yksin oman bändinsä kanssa Hartwall Arenan jo moneen kertaan Mestarit-vuoden jälkeen.

Kirkalla meni edelleen lujaa

Kirkalle paluu normaaliin artistin elämään oli ehkä kaikkein helpointa Mestareiden jälkeen. Kirka oli tehnyt Mestareiden menestysvuoden aikana elämäkertaa Raila Kinnusen kanssa ja Enimmäkseen Kirkasta julkaistiin näyttävästi lokakuussa 1999. Kirka jatkoi uraansa keikkailemalla entiseen tapaan. Seuraavana vuonna Kirka täytti 50 ja piti 20.9.2000 juhlakonsertin Hartwall Arenalla, myös Hector, Pave ja Pepe esiintyivät konsertissa. Samana päivänä julkistettiin Kirkan Suuri hetki -albumi, jolle Hector oli tehnyt pari tekstiä. Paras sijoitus Suomen virallisella listalla oli 10 sija julkaisuviikollaan.

Loka-marraskuussa 2000 Kirka teki massiivisen jäähallikiertueen, joka oli nimetty juuri ilmestyneen albumin mukaan. Kiertueella olivat mukana Kirkan sisarukset Anna, Muska ja Ykä Babitzin. Kiertueen jälkeen Kirka jatkoi normaalia keikkailua. Vuonna 2001 Kirka sai vuoden miessolistin pystin Emma-gaalassa ja Suosikki-lehden Kultainen mikrofoni -elämäntyöpalkinnon. 2002 Kirka julkaisi albumin Sinut siinä nään, jonka musiikkitoimittajat valitsevat kuukauden albumiksi, mutta myynti jäi edellistä vaisummaksi.

Näin 2000-luvun alussa pari Kirkan keikkaa ja hän tuntui olevan entisensä, hyvin energinen edelleen. Pikkuhiljaa keikkasuosio alkoi kuitenkin hiipumaan ja Kirkan viimeiseksi jäänyt, 2005 ilmestynyt Elämääni Eksynyt -albumi vain piipahti myyntilistoilla, ollen parhaimmillaan 25. Kirkan laulu ei ollut enää oikein entisellään, ehkä nuo laulut eivät oikein motivoineet Kirkaa. Kirka teki viimeisen keikkansa 25.1.2007 Ravintola Luxissa Helsingissä ja kuoli yllättäen kotonaan 31.1.2007. Nuorin Mestareista jätti ensimmäisenä esiintymislavat lopullisesti.

Pave Maijanen ja Pepe Willberg esiintyivät Kirkan muistokonsertissa 14.2.2008 Hartwall Arenalla. Hector osallistui konserttiin katsomossa.

---

Hector on myöhemmin nimennyt Mestareiden Olympiastadionin keikan yhdeksi uransa tähtihetkeksi. "Mestarit areenalla -kiertue ja sen historiallinen Stadion-konsertti ensimmäisenä suomalaisena bändinä. Se sai huikean suosion, yleisö kävi kuumana. Se oli hurjimmillaan todella upeaa ja myös odottamatonta. Meidät tunnettiin kaikkialla. 'Tämähän on ihan beatlesia', tuumasimme välillä."

Vaikka paluu arkeen Mestarit-suosioin jälkeen on voinutkin olla aluksi tuntua karulta, voisi kuvitella tuollaisen menestyksen pidemmän päälle olleen kuitenkin melkoinen voimavara jokaiselle Mestarille.

---

Teksti pohjautuu alkuvuodesta 2001 julkaisemaani artikkeliin. Täydensin stadionkonsertin 20-vuotispäivän kunniaksi artikkelia monilta osin, mm. "Ilmiön arviointia" -luku on kokonaan uusi. Tämän artikkelin lisäksi täydensin myös aiempaa artikkeliani Mestarit konserttilavalla. Siitä löydät tarkat tiedot konserttipaikoista ja niiden ajankohdista, lippujen hinnoista ja yleisömääristä sekä katkelmia niistä aikoinaan julkaistusta konserttiarvioista ja muista lehtijutuista.

5.8.2019 Rami Öystilä