Amerikkalaislähtöinen musiikki on ollut valtavirtaa Suomessa jo pitkään ja sieltä tullut musiikki on suuresti muokannut omaakin musiikkimakuani. Toki monet nuoruuden suosikkini kuten Beatles, Rolling Stones, Yardbirds ja Animals olivat englantilaisia, mutta heidänkin juurensa oli vahvasti amerikkalaisessa musiikissa. Musiikkityylillisesti julkaisuni voi väljästi tulkiten sijoittaa roots- eli juurimusiikkiin. Erillisessä artikkelissa kerron miten ymmärrän juurimusiikin.
Suomeen on toki tullut vaikutteita runsaasti muualtakin, vahvasti täällä on kuultavissa esimerkiksi slaavilaiset ja myös keski- ja eteläeurooppalaiset vaikutteet. Vaikka levykokoelmani painottuu vahvasti amerikkalaiseen musiikkiin, olen toki kuunnellut ja kuuntelen paljon muutakin. Viimeksi olin Maailma kylässä -festivaaleilla kuuntelemassa Afrikasta ja Lähi-Idästä lähtöisin olevia bändejä ja artisteja.
Toisena artikkeliryhmä on otsikoitu Äänitehelmiä. Tämän otsikon alla kerron levydivareista, kirppiksiltä, huutokaupoista, netistä tai muualta löytämistäni minuun vaikutuksen tehneistä, harvinaisista, historiallisista, erikoisista tai muuten vaan mielenkiintoisista vanhemmista äänitteistä, vinyylinä, cd-levyinä, kasetteina tai muissa formaatissa julkaistuista.
Keikkatunnelmia otsikon alla julkaisen kuvallisia kertomuksia festareilta, muista musiikkitapahtumista, keikoilta ja vähän muualtakin. Joskus siis isommistakin tapahtumista ja välillä hyvinkin pienistä ja intiimeistä keikoista. Väliin pääpaino on kuvakerronnassa, väliin enemmän sanallista kuvailua.
Muut artikkelit sisältävät musiikintekijöistä ja musiikkiin liittyvistä henkilöistä, ilmiöistä, tapahtumista ynnä muusta. Kerron myös äänitteiden julkaisun historiasta sarjassa Ääniteformaattien historiaa. Ensimmäisenä osana on jo valmistunut Magneettinauha kaupallisena ääniteformaattina.
Äänitteiden keräily -otsikon alta löydät diskografioita, nyt on luettavissa mm. Eero Raittisen ja Jussi Raittisen mittavat diskografiat. Kaikki toimittamani diskografiat sisältävät paljon tietoa myös levytysten taustoista sekä kuvia äänitteistä ja usean äänitteen kohdalta löydät myös Spotify ja/tai Youtube-linkit, eli voit myös kuunnella äänitteet.
Tästä osiosta löydät myös tiedot Suomessa toimivista uusia ja/tai käytettyjä levyjä myyvistä levykaupoista, ovatpa sen sitten kivijalka- ja nettikauppoja, levydivareita, antikvariaatteja tai jotain muuta, tiedot Suomessa järjestettävistä levymessuista tai muista vastaavista levyjen myyntitapahtumista, levyjen kuntoluokituksen ja tulevaisuudessa muutakin eri formaateissa julkaistujen äänitteiden keräilystä.
Info-otsikon alta voit tämän julkaisun sisältöä kuvaavan artikkelin lisäksi lukea myös siitä, miten julkaisu on toteutettu ja mistä kaikki lähti liikkeelle. Täältä löydät myös julkaisun yhteystiedot ja palautelomakkeen. Linkki palautelomakkeeseen löytyy myös jokaisen sivun lopusta.
Tämän julkaisun tekoon olen voinut yhdistää monia harrastuksiani. Tärkein niistä on musiikki. Olen kerännyt äänilevyjä ja kuunnellut musiikkia ahkerasti lähes 50-vuotta. Käyn toki paljon konserteissa ja muissa tilaisuuksissa kuuntelemassa elävää musiikkia. Voi sanoa, että kuuntelen musiikkia päivittäin. Musiikillista koulutusta minulla ei ole. Vanhoilla päivilläni olen hankkinut pianon ja koetan opetella soittamaan sitä. Olen myös hankkinut ja lukenut paljon musiikkiin liittyvää kirjallisuutta; elämänkertoja, muistelmia ja monenlaista muuta. Levyjen keräilyn ohella olen harrastanut kymmeniä vuosia diskografioiden laadintaa ja joistakin niitä julkaisutkin.
Pidän myös kirjoittamisesta. Kouluaikaan kirjoittaminen oli minulle "pakkopullaa" ja äidinkielen arvosanani ei ollut kehuttava. Myöhemmin olen kuitenkin tykästynyt kirjoittamiseen. Työurallani, erityisesti Verohallinnossa, tuli kirjoitettua tuhansia sivuja, hyvin monenlaisista asioista. Kirjoitin paljon sisäisiä ohjeita ja myös asiakasohjeita, ehkä olet sattumoisin joitain niistä lukenut. Kirjoitin myös monenlaisia suunnitelmia ja selvityksiä, paljon tietojärjestelmien määrittelyitä ja muuta tietojärjestelmäprojekteihin liittyviä juttuja. Nuorempana kirjoittelin jonkin verran myös runoja, ihan vaan "pöytälaatikkoon".
Pidän myös kaikenlaisesta suunnittelusta sekä ongelmien ratkomisesta ja tällaista julkaisua tehdessä joutuu pohtimaan ja ratkomaan monia asioita, kun tekee yksin kaiken alusta alkaen. Tai enhän ihan kaikkea itse ole tehnyt, kuten kerron artikkelissa Miten julkaisu on toteutettu, olen toki käyttänyt hyväkseni muiden toteuttamia apuvälineitä. Oma aikansa on kuitenkin mennyt niidenkin hyödyntämismahdollisuuksia selvitellessä. Olen myös harrastanut jo pitkään koodaamista. Opiskelin sitä jo 80-luvun alussa Tampereen yliopistossa ylimääräisenä aineena ja myöhemmin muissakin oppilaitoksissa muiden it-alan asioiden ohessa. En ole koodaamisella koskaan varsinaisesti leipääni tienannut, vaikka Verohallinnon tietojärjestelmiinkin jäi kirjoittamaani koodia.
Wikipedian mukaan juurimusiikki on hieman epämääräinen käsite. Niinhän se kieltämättä on, ihmiset mieltävät tuon käsitteen hiukan eri tavoin. Eikä kai se hirveästi haittaakaan. Wikipediassa käsitettä on avattu seuraavasti: " Juurimusiikiksi kutsutaan varsinkin sellaisia pohjoisamerikkalaisen kansanmusiikin ja varhaisen populaarimusiikin tyylejä, jotka ovat vaikuttaneet rockmusiikin syntyyn ja kehitykseen. Tällaisia ovat varsinkin blues, kantri, bluegrass ja folkmusiikki eri muodoissaan. Joskus käsite laventuu tarkoittamaan myös näistä vaikutteita saaneita rockin varhaisia tyylisuuntauksia 1950-1970-luvuilla".
Monesti mielletään roots afroamerikkalaiseen perinteeseen pohjautuvaksi musiikiksi. Varmaan paljolti noinkin, vahvastihan amerikkalaista musiikkia on muovannut Afrikasta orjiksi tuotujen mustien lähinnä länsiafrikkalaiset musiikilliset juuret. En kuitenkaan näe rootsmusiikkia yksinomaan mustien perinteeseen pohjaavaksi. Myös Euroopasta muuttaneet valkoiset siirtolaiset, muiden mukana suomalaiset, ovat antaneet oman mausteensa amerikkalaiseen musiikkiperinteeseen. Erityisesti folk ja country ovat saaneet vahvasti vaikutteita irlantilaisten, englantilaisten, skottien ja muiden eurooppalaista kansanryhmien musiikista.
Jotkut käyttävät rootsmusiikin synonyymina americanaa. Americana Music Association määrittelee americanan tiivistettynä näin: "se sisältää elementtejä useimmiten akustisesta amerikkalaisten juurimusiikin tyyleistä kuten, country, root-rock, folk, gospel ja bluegrass, r&b, blues, ja jolle tunnusomaista on root-orientoitunut saundi. Sitä soitetaan usein akustisilla soittimilla, mutta myös sähköisillä kokoonpanoilla". Määritelmä korostaa akustisuutta ja useimmat taitavatkin mieltää, että americanaan kuulu ainakin osin akustisia soittimia.
Itse koen rootsmusiikin väljästi tarkoittavan noita edellä mainittuja eli bluesia, rhythm'n bluesia, soulia, folkia, gospelia, kantria ja miksei myös rock'n'rollia, joka on kehittynyt noiden edellä mainittujen tyylilajien pohjalta. En pidä tärkeänä ja aina kovin hedelmällisenä lokeroida musiikkia tiettyyn tyylilajiin. Musiikki ja kaikki musiikkityylit elävät, ottavat vaikutteita toisistaan ja kehittyvät aina vain monipuolisimmiksi. Rajanveto onkin monesti vaikeaa, onko jokin biisi bluesia, r&b:tä vai soulia? En pidä myös kovin olennaisena sitä millä soittimilla mitäkin musiikkia soitetaan. Rootsmusiikkia voi minusta soittaa niin akustisilla, kuin sähköisilläkin instrumenteilla. Olennaisempaa on mitä ja miten soitetaan.
Pitkään mietin julkaisuni nimeä. Jo 90-luvulla olin aloittanut kirjoittamaan nettiin musiikista. Tuolloin annoin julkaisulle tylsän nimen Ramin musiikkisivut, kun en parempaakaan keksinyt. Silloin ajattelin julkaista vain kotimaiseen musiikkiin liittyvää. Kun eläkkeelle jäätyäni ryhdyin suunnittelemaan uutta julkaisua, oli heti ajatuksena julkaista monipuolisemmin roots- eli juurimusiikkiin liittyviä juttuja, äänitteiden ja elävän musiikin esittelyä ja arviointeja, erilaisia tarinoita äänitteiden julkaisun historiasta ja niiden keräilyyn liittyvästä ja musiikin tekijöistä ym.
Pyörittelin monenlaisia nimivaihtoehtoja, mutta oikein sopivaa ei tuntunut löytyvän. Lopulta yhtenä talvipäivänä tuli mieleen Rytmimusiikin Syke ja miksei, sehän kuulosti hyvältä. Sopivan väljä nimi, se ei rajaisi lukijan odotuksiakaan turhan paljoa. Wikipedia näkyy määrittelevän rytmimusiikin näin: "Rytmimusiikki on laaja-alainen musiikin termi. Rytmimusiikin näkökulmia tai osa-alueita ovat muun muassa blues, soul, jazz, rock, populaarimusiikki, maailmanmusiikki, etninen populaarimusiikki, country, lastenmusiikki ja viihdemusiikki."
Määritelmä kuulostaa hiukan väljemmältä kuin rootsmusiikin määritelmä. Kyllähän myös maailmanmusiikki ja etninen musiikki minua kiinnostaa, miksei myös hyvin tehty viihdemusiikki esimerkiksi Sinatran, Tony Bennettin ja Nat King Colen tulkitsemana. Kuuntelenhan lähes kaikkea, mutten juurikaan heviä, rappia ja nykyiskelmää. Noista en varmaan luultavasti tule kirjoittamaan, enkä klassisesta musiikista, mutta kaikki muu on mahdollista.