banneri
Single-etiketti R & C 506
Rock & Country Records R & C 506, 8.1975, Rock & Country Records Records 1980
# kappale sävel/sanat/sovitus kesto
A Blue Moon Of Kentucky Bill Monroe / Charlie Feathers - Jussi Raittinen 1:38
B I'm Left, Yuo're Right, She's Gone Kesler - Taylor / Charlie Feathers - Jussi Raittinen 2:30
Muusikot:
Jussi Raittinen: laulu
Charlie Feathers, akustinen kitara
Bubba Feathers, kitara
Marcus VanStory: kontrabasso

Tämä ruotsalaisen Rock & Country Records -yhtiön julkaisema single on äänitetty Jussin ensimmäisellä Amerikan matkalla Glolite studiolla Memphisissä. Äänittäjänä toimi Bill Glore ja tuottajana Matti Laipio. Ennakolta ei levytyssessiota oltu suunniteltu. Rockabilly-legendan Charlie Feahersin Jussi ja hänen matkakumppaninsa tapasivat paikallisessa pienessä baarissa ensimmäisenä iltana saavuttuaan Memphisiin 14.8.1975.

Illan mitaan siirryttiin Feathersin kotiin kuuntelemaan nauhaharvinaisuuksia ja lopulta myös elävää musaa. Jussi lainasi myös Feathersin kitaraa ja esittin kantri- ja rockbiisejä. Puolen yön maissa kotiin tullut Feathersin poika Bubba yhtyi musisointiin sähkökitarallaan. Pitkin yötä käytiin läpi vanhat r&b-klassikot. Yösession lomassa Charlie ehdotti jatkettavaksi musisointia seuraavana päivänä studiossa ja lupasi hankkia muusikot sessioon. Feathers vihjasi vielä, että hänen ystävänsä studiossa on vanhaa Sun Studion laitteistoa.

Jussi ja kumppanit olivat yllättänyitä ehdotuksesta, mutta pian käytiin miettimään mitä studiossa äänitettäisiin. Blue Moon of Kentacky tuntui toimivan jo yöllisen soiton perusteella ja Feathers ehdotti toiseksi biisiksi niin ikään Elviksen SUN-kauden levytystä I'm Left, Yuo're Right, She's Gone. Tavoitteeksi sovittiin alkuperäinen SUN-soundi, ei rumpalia, vaan kaksi kitaraa ja basso.

Single-etiketti SUN-U-142

William "Bill" Gloren omistama Glolite Recordsin studio sijaitsi osoitteessa 625 Chelsea Avenue, Memphis. Charlie oli hommannut basistiksi Jerry Lee Lewisinkin kanssa soittaneen Marcus VanStoryn. Charlie soitti sessiossa akustista kitaraa ja Bubba sähkökitaraa. Studio oli pieni ja hyvin alkeellisen oloinen. Microvox ei ollut alkeellisuudessaan mitään verrattuna Gloliteen, siellä oli hemmetin kuuma, matot ja patjat hoitivat demppauksen, muistelee Jussi olosuhteita. Westerlundin Kajde arvioi basistia: "Soutuveneen soittaja soittaa ihan omiaan". Pystybassoa soittanut, "Slap Bass King" lisänimen saanut, VanStory ei ollutkaan parhaimmillaan tässä sessiossa.

Alkeellisista puitteista huolimatta hetki oli maaginen. Jussi lauloi mikrofoniin sataprosenttisena livenä pannen parastaan peliin ja mukana olleiden mukaan ylittikin itsensä. Alkuperäistä Elviksen versiota hitaammaksi ja bluessahtavammaksi sovitetetun "I'm Left.." päättyessä, hehkutti Laipio: "Onks toi meidän Pate, joka laulaa". Studiolta lähdettäessä Laipio sai idean tulla ensi kesänä tekemään albumi tai parikin jenkkeihin. Niinhän sitten tapahtuikin.

Rockabillymuusikkona tunnettu Charlie Feathers oli aloittanut muusikon uransa 50-luvulla. Hän oli syntynyt Myrtlessä, lähellä Holly Springsiä, Missisipissä 12.6.1932. Feathersin perhe muutti Memphisiin 1949. Ensimmäisen singlensä hän teki Flip Recordsille 1955. Sittemmin Feathers levytti myös King Recordsille, Meteor Recordisille ja Sun Recordsille. Sunilla hän toimi myös sessiomuusikkona ja tutustui siellä VanStoryn ja teki hänen kanssaan levytyksiä myöhemminkin. Feathers kirjoitti Stan Keslerin kanssa Elviksen Sunille levyttämän I Forgot to Remember to Forget. Ilmeisesti hän tarjosi Elviksen levytettäväksi muitakin biisejään. Feathers näyttää liioitelleen rooliaan Sunilla, esimerkiksi olleensa vaikuttamassa Elviksen tai Carl Perkinsin uraan. Feathers levytti joitakin biisejä 70-luvulla myös Ronnie Weiserin Rollin' Rock studiossa, jossa Jussi kävi levyttämässä 1976.

Weiserin studiossa edellisenä vuonna taltioitu Feathersin That Certain Female pääsi myöhemmin mukaan Quentin Tarantinon Kill Bill leffaan ja sen sountrackille ja King Recordin 1956 julkaisema Can't Hardly Stand It elokuvan jatko-osaan Kill Bill 2. Feathers kuoli Memphisissä 29.8.1998. Tapio Väisänen on koonnut kattavan Charlie Featerhsin diskografian. Bubba Feathers soitti useilla isänsä levyillä lähinnä 70- ja 80-luvuilla. Charlien kuoleman jälkeen Bubba on jatkanut rockabillyn esittämistä Bubba Feathers Bandinsä kanssa ja näkyy esiintyvän edelleen.

VanStory, jonka sukunimi usein kirjoitetaan virheellisesti Van Story, syntyi Missisipin Corinthissa 3.5.1920 ja muutti Memphisiin vuonna 1946. Hän aloitti soittamisen paikallisissa klubeissa ja tutustui Sun Recordsin perustajaan Sam Phillipsiin, joka käytti häntä Sunin levytyssessiossa. Jerry Lee Lewisin lisäksi hän soitti Sunilla ainakin Charlie Feahersin ja The Miller Sistersien levyillä. VanStory soitti basson lisäksi rytmikitaraa ja huuliharppua. Vuonna 1977 hän äänitti ainoan soololevynsä Drinkin' Wine Spo-dee-oh-dee - Memphis Wildcat Marcus VanStory. Myöhemmin hän keikkaili Euroopassa Sun Rhythm Section -ryhmän mukana, mukana ryhmässä oli myös D.J. Fontana. VanStory kuoli 24.4.1992. Hiukan ennen kuolemaansa hän oli mukana Carl Perkinsin & Scotty Mooren 706 Reunion - A Sentimental Journey levytyssessiossa.

Gloliten nauhoituksen hinta oli 240 dollaria, joka maksettiin tietysti pimeänä käteen. Äänityksen jälkeen biisejä kuuneltaessa havaittiin niissä säröä laulussa. Glore vakuutti särön johtuvan studion monitoreista. Kotimaassa nauhoja kuunellessa särö oli kuitenkin tallella. Sen tuloksena päätettiin tehdä levylle kuvitteellinen radiotaltiointi, jossa K.W. Blomqvistin esittämä radioaseman dj Happy Fats spiikkasi biisit. "Radiotaltioinnin" nimeksi anntettiin Memphis Medley ja se julkaistiin maaliskuussa 1976 ilmestyneellä albumilla Mennään melomaan (SLP 625).

Single-etiketti R & C 506

Tällä Ruotsissa julkaistulla singlellä ei ole K.W:n spiikkauksia, vaan pelkät biisit monoversioina. Ruotsalaisilla on ollut vaikeuksia suomalaisten nimien kanssa. Jussin nimi on kirjoitettu levyetiketissä muotoon "Jussi Raitanen" ja Matti Laipio on "Mattie Laipio". Singlen julkaisuajankohdasta minulla ei ole täyttä varmuutta. Luultavasti se on julkaistu vuonna 1980. Tuo on merkitty singeln julkaisuvuodeksi 45cat-tietokannassa. Country & Rock Records näyttää olleen aktiivinen vuosina 1979 - 1983, joten tuo 1980 voi hyvinkin olla oikea julkaisuvuosi. Singleä sai Helsingistä vielä 90-luvulla eli saattaa olla mahdollista, että siitä on otettu uusintapainos myöhemmin. Tai sitten vaan alkuperäinen painos ei aiemmin mennyt kaupaksi.

Molemmat laulut on julkaistu uudelleen masteroituna cd-kokoelmalla Muistan vielä vuonna -76.

Kuuntele singlen kappaleet Spotifystä:

nuottiviiva

-->