Soolojen soittojärjestykset:
1. Eero, Jari
2. Eero
3.Eero, Jari
4.Jari, Panu
5.Eero, Jari
6.Eero, Jari
7.Eero
8.Eero
9.Jari, Eero
10.Eero
11.Jari, Hillel
13.Eero
14.Eero
15.Eero, Jari

Pitkän valmistelun jälkeen ilmestyi 10.4.2002 jälleen seitsemän vuoden tauon jälkeen The Boys tuotantoa. Edellinen albumi Kuoppainen tie sisälsi uutta kantrahtavaa kotimaista musiikkia. Shake! on täydellinen vastakohta tälle. Se koostuu hyvin valituista ulkomaisista coverbiiseistä ja nyt on palattu jälleen rokkenrollin juurille. Laulut eivät kuitenkaan ole turhan tuttuja. Suurin osa biiseistä on sanoitettu vartavasten tälle levylle. Toki joukossa on myös tutumpia biisejä, kuten Bill Haley & His Cometsien Mambo-rock ja Cliff Richardin Move It eli Snadit rokit. Viime mainittua The Boys on vääntänyt jo pitäkään keikoilla niin, että epäilin heidän levyttäneen sen aiemminkin. Muutoinkin biisejä on pikkuhiljaa ajettu sisään keikkoilla parin viime vuoden aikana.

Vuoden 1999 lopulla Vesa Anttila siirtyi The Boyseista Nylon Beatiin ja Eero Raittinen jälleen soolouralle. Jussi ja Eero Lupari värväsivät tilalle Jari Metsbergin (Boys jäsen numero 34) ja Rudy Ryynäsen (no 35). Vaikka he ovatkin selvästi nuorempaa ikäpolvea kuin Jussi ja Eero, on molemmilla jo takanaan vankka kokemus muusikkoina. Jari Metsberg aloitti jo -70 luvulla Karmassa ja on soittanut mm. Freud, Marx, Engels ja Jung sekä Dallas Wayne & Dimlights -yhtyeissä. Rudy Ryynänen puolestaan soitti vuosia rautalankakokoopanossa The Quiets sekä Jussi Sydänmäen Trinityssä.

Albumi onkin hyvin ammattitaitoista musisointia ja samalla hyvin tyylikästä ja täyteläistä kitarabändi musaa. Levy perustuukin upeisiin kitarasaundeihin sekä The Boys perinteiden mukaan tyylikkääseen stemmalauluun. Jussi osoittaa jälleen olevansa verraton tulkitsija. Kuunnelkaapa vaikka Mekkaa tai radiokanavillakin paljon jo soinutta laulua Tuhat silmää yön.

Jo perinteeksi tulleen tavan mukaan mukana on pari ennenkin levytettyä biisiä. Gene Vincentin ohjelmistosta peräisin olevan Lotta Lovin sisältyi Esa Pulliaisen Etnomonon vuonna 1983 julkaisemalle Jussi Raittinen ystävineen -albumille Eeron ja Jussin sekä Esquiresien legendaarisen Haka-kerhon tiloissa taltiotuna esityksenä. Entisen The Boys -muusikon Pekka Tammilehdon alias Topi Sorsakosken sanoittama Chuck Berryn Thirty Days eli Oi kuuskytviis oli mukana 1979 tehdyllä Lapsilta kielletty albumilla. Luulisi Berryn biisien olevan jo loppuun koluttuja, mutta mitä vielä. Meiniki on todella vahvaa. Levyllä vieraileva, myöskin entinen The Boys -muusikko, Hillel Tokazier heittää biisissä hulvattomat pianovälikkeet. Toisena vierailijana levyllä on fonisti Panu Syrjänen.

Eero Lupari esiintyy pitkästä aikaa myös laulajana. Vaikka hänen äänensä onkin hiukan soinniton, on etenkin Peilirakkaus karheudessaan herkkää tulkintaa. Luparin vahvaa aluetta on kuitenkin kitara, joka hänen käsissään soi aina vain upeammin. Jari Metsbergin rooli on hiukan suoraviivaisempi ja vähäeleisempi kitarointi, mutta hän sopii ryhmään erinomaisesti. Rudy Ryynäsen rumputyöskentely on tarkkaa ja tukevaa. Paljonhan Boyseissa on ollut hyviä rumpaleita - Kurre Mattsonista alkaen -, mutta hyvin Rudy vaativan paikkansa täyttää.

Kaiken kaikkiaan albumi on hyvin tansittavaa musiikkia. Nopeiden tempojen ohella mukana on myös herkkiä ballaadeja. Edellä mainitun Peilirakkauden ohella maininna arvoinen on Elviksen Loving You elokuvan nimimelodia, Johon Jussi on tehnyt onnistuneen, ymmärtääkseni omakohtaisia tuntoja tilittävän, tekstin nimellä Sua rakastain. Agentsienkin levyttämä You Belong To Me on tällä levyllä saanut Pekka Rattisen kynästä nimen Olet yksin mun. Agents levytti sen Agents Is Here albumilleen Jorma Kääriäisen tekstillä nimellä Olet mun sä vain.

Aika rohkea veto lähteä kilpasille megasuositun Agentsin kanssa. Sovitukselliset ratkaisut poikkeavat kyllä melkolailla toisistaan. Ei lainkaan hassumpia versioita kumpikaan, sanoisin. Vaikka Pulliainen on todella erinomainen kitaristi ja jo legendan maineessa, kyllä Luparia ja Metsbergiä kestää hyvin kuunnella rinnalla. Ja missä Agents jyrää Jorma Kääriäisen karismalla, Boys pistää kampoihin heinoilla stemmoilla ja Jussin herkällä tulkinnalla. Jos hyvä viini kehittyy vanhetessaan, samaa voi sanoa myös Jussista. Pakko on yhtyä Pekka Nissilän näkemykseen (Musa.fi 3/2001) siitä, että Jussi elää laulajana uransa parhainta aikaa.

23.4.2002