Pepe Kovanen: Surujen kitara |
---|
LP: PJKLP-01, PJK-Produktion 1991 MC: PJKCK-01, PJK-Produktion 1991 |
Tuottaja: Pepe Kovanen, PJK-Producktion |
Äänitys: Illi Broman, Radio Media, joulukuu 1990-tammikuu 1991 |
Valokuvat: Vesa Toppinen (värikuvat), Rippe Riikonen (mustavalko) |
# | kappale | sävel / sanat | kesto |
---|---|---|---|
A2 | Juna on mennyt | Erik Lindström / Solja Tuuli | 2:26 |
A6 | Ei aika mennyt koskaan palaa | B.L. Andreschwsky / Jussi Raittinen | 2:48 |
B2 | Liisan koira | Rufus Thomas / Jussi Raittinen | 2:09 |
Muusikot: |
---|
Pepe Kovanen: laulu, kitara (Fender Stratocaster -62V) ja taustalaulu |
Jussi Raittinen: komppikitara (Ovation Adams II), bassokitara (A2) ja taustalaulu |
Illi Broman: rummut (A2), bassokitara (A6 ja B2) ja taustalaulu |
Seppo Äijö: sähköurut |
Esko Vertanen: rummut (A6 ja B2) |
Korsuorkesterin Pepe Kovasen Surujen kitara nimisellä omakustanne soololevyllä Jussi on mukana kolmella kappaleella; Liisan koira, Ei aika mennyt koskaan palaa ja Juna on mennyt. Nuohan ovat kaikki Eeron ja Jussin 60-luvun levytyskappaleita. Näiden lisäksi tällä albumilla on mukana seuraavat biisit: Kun kitara soi, Surujen kitara, Salainen hymy, Liian myöhään, Kultainen kuu, Jos sinut saan, Sua liikaa rakastan, Hiljaisuutta, pyydän. Vanhojen klassikoiden lisäksi levyn muista biiseistä vastaavat levyllä soittavat Illi Broman, Seppo Äijö ja Kimmo Petrell.
Yllävän tasokasta jälkeä Pepe Kovanen kumppaneineen on saanut aikaiseksi. Pepen tummasointinen ääni muistuttaa paikoin Topi Sorsakoskea. Erityisesti vanhan Topi-bravuurin Surujen kitaran kohdalla joutuu höristelemään korviaan ihan tosissaan. Kitaristina Pepe Kovanen osoittautuu myös kovatasoiseksi muusikoksi. Kansikuvan kitaravaliokoimasta päätellen hän näyttää vihkiytyneen asiaan perusteellisesti.