Santana Divination Tour, Helsinki 18.6.2018
Santana on lähtenyt laajalle, Divination Tour -nimeä kantavalle, ainakin Amerikkaan, Euroopaan ja Afrikkaan ulottuvalle kiertueelle. Kiertuekokoonpanon sisäänajo tapahtui seitsemällä Las Vegasissa pidetyllä konsertilla toukokuussa. Ensimmäinen kiertueen Euroopaan keikka sijoittui Kaisaniemen puistoon, Helsinkiin. Carlos Santana näyttää onnistuvan kokoamaan kiertueilleen loistavan bändin. Niin tälläkin kertaa.
Konsertti alkoi 60-lopun kuvia sisältäneellä ja Woodstockin festivaaleille päättyneellä videokoosteella, ja ensimmäisenä biisinä kuultiin bändin Woodstockissakin esittämä Soul Sacrifice. Woodstockin kokoonpanosta ei lavalla enää nähty muita kuin Carlos Santana. Konsertin alkupää oli muutenkin pyhitetty bändin ensimmäisille albumeille. Vuoden 1969, pelkkä Santana nimeä kantaneelta albumilta kuultiin toisena biisinä Jingo, myös Woodstockin ohjelmistossa ollut. Biisitä näytetään nykyään käytettävän nimeä Jin-go-lo-ba. Tämä nigerialaislähtöinen biisi toimi tälläkin kokoonpanolla erinomaisesti. Bändin kantavana voimana toiminut lyömäsoitinkolmikko pisti heti parastaan.
Kolmikossa timbales-spesilistina toimi Karl Perazzo. Hän soitti väliin ilmiömäisellä tempolla monenlaisia kilistimiä. Perazzo on ollut Carlos Santanan luottomiehiä jo vuodesta 1991 ja soittanut tuosta alkaen kaikilla Santanan albumeilla. Perazzo aloitti soittajanuransa jo seitsemän vuotiaana perheyhtyeessä ja on soittanut monen lattari-musiikin huipun, esimerkiksi Tito Puenten kanssa.
Conga-rumpuja soitti puertoricolainen Paoli Mejías. Hän on myös erittäin tunnettu instrumenttinsa taitaja. Santanan riveihin hän tuli 2013. Hän on latinalaisen jazzin ja salsan taitaja ja soittanut ennen Santanaa mm. Paquito d'Riveran ja Tito Puenten kanssa. Rumpalin pallilla Santanassa istuu nykyisin Carlos Santanan vaimo, Cindy Blackman Santana. Hän on aiemmin soittanut Lenny Kravitzin bändissä ja monien jazzmuusikoiden kanssa.
Tätä rytmiryhmää täydensi Santanan pitkäaikainen luottobasisti Benny Rietveld. Hollannissa syntynyt ja Havaijilla varttunut Rietveld soitti aiemmin Paoli Mejíasin tavoin Seila E:n bändissä ja on soittanut myös mm. Miles Davis kanssa. Aika paljon jazz-taustaa siis näillä Santana-muusikoilla. Yhteispeli tämän rytmiryhmän kesken toimi hienosti, he seurasivat hyvin toistensa ja muidenkin soittoa ja kannustivat toisiaan. Kokonaisuutenakin vaikutti sitä, ettei biisejä soitettu kaavamaisesti, vaan sooloja vedettiin osin improvisoiden. Carlos Santana jakelikin soolo-osuuksia runsaasti soittokumppaneilleen. Bändin kesken näytti vallitsevan rentofiilis ja se välittyi myös yleisöön, jonka tanssi ja lauloi mukana.
Bändin nuorimmat muusikot olivat laulusta vastanneet Ray Greene ja Andy Vargas. Green soitti muutamilla biiseillä myös pasuunaa ja molemmat erilaisia helistimiä. Päätoimisia puhaltajia ei ollutkaan mukana lainkaan. Sekin korosti rytmiryhmän merkitystä. Laulu ei ole Santanan musiikissa ollut useinkaan se keskeisin tekijä, eikä nytkään. Greene ja Vargas hoitivat osuutensa mallikkaasti ja laulattivat ja villitsivät yleisöä. Soololevyjä tehnyt ja omankin Souleros-bändinsä kanssa esiintyvä lattari-soul-artisti Vargas oli jo mukana Santanan Supernatural World Tourilla 2000-luvun alussa. Greene, joka hallitsee useita instrumentteja, on esittänyt ja levyttänyt Soulia ja R&B:tä Hän on esiintynyt mm. Aretha Franklinin ja Natalie Colen kanssa.
Edellisellä viikolla Santanan alkuperäinen laulusolisti ja kosketinsoittaja Gregg Rolie oli Ringo Starrin bändin mukana Helsingissä ja esitti Santanan ohjelmistosta biisit Black Magic Woman / Gypsy Queen ja Oye como va. Nämä kuultiin nytkin ja oli mielenkiintoista verrata suorituksia Rolien ja All Starsin esityksiin. Santana veti mielestäni selvästi pidemmän korren. Santanan esityksissä oli selvästi enemmän ilmavuutta ja rytmiryhmän tuomaa monipuolista eloa. Pidin myös enemmän Santanan soittotyylistä, vaikka edellisellä viikolla soittanut Steve Lukather oli ehkä teknisesti taitavampi. Vaikka Santana tietysti itse soitti paljon sooloja ja on tietysti bändin päätähti, ei hän välttämättä ollut illan paras soittaja.
Konsertin puolivälissä Carlos Santana kertoi haluavansa kutsua lavalle uuden ystävänsä ja katsoi kädessään olevaa lappua, mutta siinä oleva nimi oli ehkä vaikea sanoa. Sen sijaan hän kertoi kutsuvansa henkilöä nimellä Lightning, koska hän on kuin Lightning Hopkins! Lightning oli keikan lämmittelijänä oman osuutensa jo soittanut Erja Lyytinen, joka sai kunnian soittaa pari biisiä Santanan kanssa ja hyvin hän selvisikin reilun 15 minuutin jammailusta. Ensimmäisen biisin jälkeen he heittivät yläfemmat ja lopuksi Carlos vielä halasi Lyytistä. Selvästi Erja Lyytinen oli tehnyt vaikutuksen Santanaan ja oli otettu päästyään vielä vanhan mestarin kanssa lavalle.
Bändistä on vielä esittelemättä pipopäinen kosketinsoittaja David K. Mathews, joka oli myös selvästi bändin kantavia voimia. Täysin Gregg Rolien ja muiden aiempien Santanan kosketinsoittajien veroinen. Mathews osasi myös rytmiryhmän tavoin hienosti peesata muita soittajia. Hän on pitkänlinjan muusikko ja soittanut mm. r&b/soul-bändissä Tower of Power ja pitkään myös Etta Jamesin bändissä ja levyillä. Monipuolisena muusikkona hän on työskennellyt myös useiden lattari- ja jazz-muusikoiden kanssa.
Toisena kitaristina oli Tommy Anthony, joka on tehnyt paljon studiotöitä, soittaen mm. Shakiran, Ricky Martinin ja Julio Iglesiaksen levyillä. Santanan bändissä hän ei päässyt paljoa sooloilemaan, pääsi kuitenkin vuorottelemaan muutamassa biisissä Carlos Santanan kanssa. Anthony osoitti olevansa myös kelpo laulaja. Yhtenä encorena kuultiin hänen laulamanaan Policen Roxanne.
En ole niin hyvä Santana-tuntija, että olisin tunnistanut kaikki biisit. Erinomaiselta ja loistavasti menestyneeltä vuoden 1999 Supernatural-albumilta kuultiin ainakin Mona Lisa, Maria, Maria ja Corazón espinado. Encorena kuultiin edellä kerrotun Roxannen lisäksi, niin ikään Supernaturalilta oleva Smooth sekä Santanan ja Isley Brothersin viime vuoden yhteisalbumilta olevat Are You Ready sekä Love, Peace and Happiness. Pitkän Encoren aikana kuultiin myös pitkärumpusoolo Cindy Blackman Santanalta. Erinomainen rumpali hän olikin, mutta suuremman vaikutuksen minuun teki viereisellä pallilla takonut Karl Perazzo. Santanan lopetusbiisiksi näyttää vakiintuneen The Highest Good -niminen kipale, jonka aikana nähtiin taas scriinillä kuvakollaasi, jossa näkyi runsaasti kuvia mm. edesmenneestä Nelson Mandelasta.
Poimintoja Santanan tuotannosta
The Isley Brothers & Santana – Power Of Peace :
Santana – Supernatural:
Santana – Abraxas: