Dave Forestfield & Jarkka Rissanen: 13 Gates

Uskottavaa gospelia Savosta

Dave Forestfieldin ja Jarkka Rissasen toinen yhteinen albumi jatkaa ilmeisesti heidän edellisen julkaisunsa Song Our Mama tunnelmissa. Tosin tuo edellinen levy meni minulta täysin ohi, mutta gospel-levynä sekin näytetään noteeratun. 13 Gates sisältää kolmetoista gospelia erilaisin juurimusiikin tyylein esitettynä; blues, country ja rock’n’roll -sävyjä ainakin albumilta löytyy.

Pääosa lauluista on traditionaaleja, mutta eivät useimmat ole ainakaan minulle tuttuja. Osin biisejä ei ehkä tunnista sovitustensa vuoksi. Forestfield ja Rissanen ovat ilmeisesti muokanneet biisit oman näköisekseen ja niin tulkinnoista on tullutkin hyvin uskottavan kuuloisia. I Want Jesus To Walk With Me on entuudestaan tuttu Little Richardin mahtipontisena versiona, jonka hän levytti tultuaan uskoon 50-luvun lopulla ja hylättyään rock’n’rollin. Nyt mahtipontisuudesta ei ole tietoakaan ja tekstikin poikkeaa Pikku-Rikun versiosta.

Dave Forestfield ja Jarkka Rissanen, kuva: Pekka Mäkinen

Washington Phillipsin jo 1920-luvulla kirjoittamat Take Your Burdens To The Lord ja erityisesti Mother's Last Word To Her Son ovat mielenkiintoisimpia uusia tuttavuuksia. Näistä piti etsiä ja kuunnella originaaliversiotkin ja niissä tunnelma onkin aika samanlainen kuin tällä albumilla kuultavissa versioissa. Jälkimmäinen herkkä, hieman sadunomainen melodia alkoi jo tuntua tutulta, mutta ehkä se johtui vain siitä, että kuuntelin sen niin usein. Taisin jo jäädä koukkuun!

Koskettava biisi on myös Pops Staplesin Why Am I Treated So Bad. Laulu liittyy kiinteästi mustien kansalaisoikeuskamppailuun 1950 ja 1960-luvuilla ja se on syntynyt tapahtumista Arkansasissa, jossa mustilta koululaisilta yritettiin estää oikeus opetukseen. Niin kuin tiedämme monesti muuallakin mustat nuoret ja aikuiset saivat esittää saman kysymyksen ”Miksi minua kohdellaan näin huonosti?”. Staple Singersien lisäksi laulun ovat levyttäneet monet muutkin mustat artistit ja nyt ainakin pari valkoista ja koskettava on myös nyt kuultava tulkinta.

Tutuimmasta päästä albumin biiseistä on Albert Kingin Everybody Wants To Go To Heaven, Jarkka Rissanen pääsee esittelemään kappaleella tunnettuja blueskitaristin taitojaan. Hieno, rauhallinen, jopa seesteinen tunnelma tälläkin biisillä, kuten koko levyllä. Vaikka isoista asioista lauletaan, ei tarvitse välttämättä paatosta, eikä oman uskonsa todistelua. Soitossakaan ei tarvitse turhia korostuksia tai alleviivausta, muutenkin huomaa soittajien kyvyt. Tällaista gospelia voi kyllä kuunnella enemmänkin.

Forestfield ja Rissanen soittavat levyllä monenlaisia kitaroita ja muita kielisoittimia, Forestfield lisäksi kosketinsoittimia. Muu soittajat ovat Jaakko Pöyhönen, rummut ja perkussiot sekä Jukka Kolehmainen, basso. Lisäksi muutamalla biisillä ovat mukana Petteri Soininen (taustalaulu ja basso) sekä Jaakko Metsäpelto (perkussiot). Dave Forestfield on myös levyn tuottaja.

”Teimme kappaleiden bändipohjat parin päivän aikana, mutta sitten kuorruttelimme niitä tahoillamme omissa studioissamme täydentävillä soittimilla ja lopuksi sovittelimme raidat yhteen keskenään. Prosessi oli vahvan inspiroiva ja jännittävä, koska emme juurikaan sopineet etukäteen, millä soittimilla ja miten itse kukin kappaleita aikoo täydentää. Kaikki kuitenkin napsahti läjään varsin nopeasti ja vaivatta”, kuvailee Forestfield levyn julkaisseen Wideline Musiikin nettisivuilla levyn tekoa.

Rami 29.8.2019

Dave Forestfield & Jarkka Rissanen: 12 Gates To The City