Pekka Tiilikainen & Beatmakers: Ainutlaatuinen

Pekka Tiilikainen & Beatmakers monipuolisimmillaan!

Pekka Tiilikainen & Beatmakers on vahvassa vedossa. Edellinen albumi, vaajaa vuosi sitten ilmestynyt Guitar Town, sai suitusutusta ulkomaita myöden. Englantilainen Pipeline-musiikkilehti valitsi sen peräti vuoden levyksi! Kauaa bändi ei jäänyt menetyksen laakereilla lepäilemään. Koronapandemian hiljennettyä keikkapaikat, alkoi vuoden vaihteessa uuden albumin kasaaminen mesenaatti-joukkorahoituksen tuella.

Nyt uutukainen on tarjolla CD-formaatissa ja sain sen ennakkokuunteluun. Guitar Town oli instrumentaalialbumi, mutta nyt tähdätään selvästi kotimaan markkinoille. Albumin viidestätoista laulusta kahta luukuun ottamatta Pekka Tiilikainen laulaa äidinkielellään. Ne kaksi muuta ovat instrumentaaleja. Pekka on urakoinut ansiokkaasti myös laulunkirjoittajana. Peräti kymmenessä albumin lauluista sävel tai sanat tai molemmat ovat Tiilikaisen kynästä.

Mukana on tietysti albumille nimenkin antanut, aiemmin singlellä julkaistu ja paljon radiosoittoa saanut Ainutlaatuinen, kuten myös samalla singlellä kuultu Matti Luhtalan Emiko. Tuon singlen arvioin jo aiemmin. Pekka Tiilikainen osoittautuu monipuoliseksi lauluntekijäksi. Albumin avaava Ominainen kertoo saaristomeren kummitussaaresta, joka tunnetaan myös nimellä Omenainen. Nauvon kunnan alueella olevalle saarelle vietiin aikoinaan vainajia, joita kirkko ei suostunut hautaamaan siunattuun maahan. Hienon tarinan Tiilikainen on loihtinut saaren historiasta.

Albumilta on julkaistu singlebiiseinä radioasemia varten Tiilikaisen laulut Hymyilet aina kesäisin ja DeSoto. Kesäbiisi, ja aika tyypillinen sellainen, on syntynyt jo 23 vuotta sitten, mutta jäi silloin demovaiheeseen. Lopulta koitti sen aika ja hyvä niin. Kyllä jokainen kesä omat biisinsä ansaitsee. DeSoto on rouheampi biisi ja osoittaa monen muun albumin raidan kanssa Tiilikaisen kehittyneen roimasti lauluntekijänä. Ninni Poijärven lauluharmonia tuo oivaa vastapainoa Tiilikaisen laulun rinnalla. Olen kuulevani hittipotentiaalia.

Uusia cover-biisejä ovat Missä olit silloin ja My Happiness. Ensin mainittu on Atlantic Recordsin pitkäaikaisen pomomiehen ja aikansa suurimpiin levymoguleihin kuuluneen, turkkilaissyntyisen Ahmet Ertegünin salanimellä kirjoittama laulu. Sen moni 60-lukulainen muistanee Irina Milanin haikeana tulkintana. Tiilikainen ei pyri jäljittelemään Milania, vaan tarjoaa karskimman miehisen version ja Milanin version Hammond-välikkeet korvaa Heinosen kitara.

Jälkimmäisen tunnistavat ainakin vannoutuneimmat Elvis-fanit. Tuon lauluhan vielä tuntematon nuorukainen taltioi ensimmäiselle asetaattilevylleen 1953. Tiilikainen on laulaa sen suomeksi omalla tekstillään, vaikka levyn kansitiedoissa laulu kulkee kustantajan vaatimuksesta alkuperäisnimellään ja -krediteillään. Tiilikainen on kirjoittanut Onnenkuuksi ristimänsä tekstin jo 1980-luvulla, mutta käännöslupa heltisi vasta nyt.

Ainahan Beatmakers-levyillä jokunen instrumentaali kuulu olla. Tällä kertaa ensimmäinen niistä on kitaristi Juha Heinosen Dakota Road ja Ronski Gang -kitaristi Jari Pätärin Just Parted. Ensin mainittu kulkee mainiosti "ratsukompilla" ja tuo mielikuvat lännen leffoista. Soitto soi upeasti, komppi on jämäkkä ja Heinosen huikean tyylikästä kitarointia sävyttää Janne Saksan urut. Ronski Gangin versiota jälkimmäisestä en muista, mutta Beatmakers-versio osoittaa, ettei kansainvälinen arvostus ole tullut turhasta.

Vahvaa Beatmakers-soittoa täydentää ja monipuolistaa tälläkin kertaa joukko virailevia muusikkoita. Heistä useampia on kuultu aiemminkin bändin levyillä. Tällä kertaa huomio kiinnittyi erityisesti pedal-steeliä, mandoliinia ja kitaraa soittavaan Onni Lemiseen. Hän on minulle uusi tuttavuus.

Jori Venemiehen kertoman mukaan Leminen on juuri 18 vuotta täyttänyt lahjakas kaikesta rootsmusasta kiinnostunut helsinkiläismuusikko, joka soittaa mm. The Leminen Brothers -rautalankabändissä. Hänessä voisi olla ainesta uudeksi Olli Haavistoksi, no aika näyttää. Toinen uusi mies Beatmakers-kuvioissa on albumin päättävällä rock'n'roll-kipaleella Taksimies pianoa soittava Pete Lapintie. Ray Campinkin kanssa soittanut rock’n’roll-taituri Lapintie vaikuttaa bändissä 20th Flight Rockers.

Australialaisvahvistus Martin Cilia on jälleen mukana. Aiemmin julkaistun Ainutlaatuisen lisäksi hänen soittoaan kuullaan Cilian omalla sävellyksellä Mun vene sininen, johon tekstin on tehnyt jälleen Tiilikainen. Biisi sopii erinomaisesti Tiilikaisen äänelle ja nousee ensimmäisten singlebiisien sekä Ominaisen ohella suosikkieni joukkoon. Pieni miinus tulee siitä, etten saanut kaikilta osin sanoista selvää. Olisko syynä heikentynyt kuuloni.

Kokonaisuutena tämä taitaa olla monipuolisin Beatmakers-albumi ja Tiilikaisen lopullinen läpimurto omintakeisena lauluntekijänä. Onhan teksteissä osin tuttujakin aiheita, mutta Tiilikainen ei toista tavanomaisia fraaseja, eikä kuvita haaveiden pilvilinnoja. Laulujen tarinat ovat osittain ajattomia, osin niissä liikutaan kaukana menneessä ajassa. Myös melodioiltaan laulut vievät erilaisiin tunnelmiin.

Kuuntele Hymyilet aina kesäisin YouTubesta.

Rami 22.7.2021