Emmylou Harris - Luxury Liner

Emmylou Harris & Hot Band ja kantriklassikko

Oli pakko ottaa kotimaisen kantribändi Luxury Linerin albumin kanssa samalla pitkästä aikaa kuunteluun myös Emmyloun Luxury Liner albumi. Minulla on siitä kolme versiota, vinyylinä vuoden 1977 englantilainen painos, ensimmäinen cd-julkaisu vuodelta 1999 ja re-masteroitu versio vuodelta 2004. Viimemainitulla on kaksi bonuskappaletta: Me And Willie ja Night Flyer. Vaikea sanoa onko tämä Emmyloun paras levy, ainakin yksi parhaista. Upeaa jälkeähän Emmylou on studiossa yleensäkin tehnyt.

Lue myös arvio albumista Luxury Liner: I've Got Five Dollars and it's Saturday Night

Emmylou Harris oli laulanut ja soittanut 70-luvun alussa Gram Parsonsin bändissä. Keith Richardsin huumekaveri Parsons kuoli syyskuussa 1973 huumeiden yliannostukseen. Tämän jälkeen Emmylou kokosi oman bändinsä, joka sai nimekseen The Hot Band. Bändi koostui osin Parsonsin kanssa soittaneista muusikoista, kitarassa James Burton, Albert Lee ja Rodney Crowell, koskettimissa Glen D. Hardin, rummuissa John Ware, pedal steeliä soitti Hank DeVito, viulua Ricky Skaggs ja bassoa Emory Gordy.

Muusikot olivat aikansa huippukastia, ei mikään halpa bändi. Koska Burton ja Hardin soittivat myös Elviksen bändissä, täytyi Emmyloun sijoittaa keikkansa ja levytyssessiot Elvikseltä vapaaksi jäävälle ajalle. Emmylou oli tehnyt Hot Bandin kanssa jo kaksi hyvin menestynyttä albumia, Pieces of the Sky ja Elite Hotel ennen Luxury Lineria. Elviksen TCB-bändistä myös rumpali Ronnie Tutt soitti noilla kahdella ensimmäisellä albumilla, muttei enää Luxury Linerilla.

Luxury Liner nousi Billboardin country-listan ykköseksi, kuten Elite Hotelkin. Singlemenestyksiä olivat Chuck Berry cover (You Never Can Tell) C'est la Vie ja Making Believe, joka edustaa levyllä perinteisempää kantria, Ketty Wells levytti sen jo 1955. 50-luvulta on myös The Louvin Brothers alun perin levyttämä When I Stop Dreaming. Tässä kuullaan huikea duetto, kun Emmylou laulaa tämän haikean laulun Dolly Partonin kanssa.

Vanhin kappale levyllä A.P.Carterin Carter Familyn ohjelmistoon kirjoittama Hello Stranger, jota monet kantrimuusikot ovat versioineet. Nimikappale, Luxury Liner aloittaa albumin. Albert Lee pääsee tässä esittelemään kitaran soittotaitoaan ja sitähän tunnetusti löytyy. Toisena Gram Parsonsin kappaleena kuullaan kaunis balladi She. Biisin toinen kirjoittaja on Chris Ethridge. En muistanutkaan miten hieno biisi tämä on, minusta albumin parhaita lauluja, ainakin kaunein.

Levyltä muistetaan hyvin myös Townes Van Zandtin Pancho and Lefty, jonka säveltäjä levytti viitisen vuotta aiemmin, ja jota on versioitu menestyksellä usean muunkin artistin toimesta myöhemmin. Montakaan laulua ei siis ole kirjoitettu juuri tätä albumia varten. Ainut Emmyloun itse kirjoittama laulu on levyn päättävä Tulsa Queen, jonka hän työsti yhdessä Rodney Crowellin kanssa. James Burtonin kitara ja Hank DeViton pedal steel vuorottelevat tässä kauniisti. Crowell on kirjoittanut levylle myös toisen laulun, You're Supposed to Be Feeling Good.

Oma merkittävä osuutensa lopputuloksesta on Emmyloun ja loistavien muusikoiden lisäksi myös Warnerin Emmyloulle osoittamalla tuottajalla Brian Ahernilla. Kanadalainen Ahern tuotti kaikki Emmyloun The Hot Bandin kanssa tekemät levyt. Pian Luxury Linerin äänitysten jälkeen Emmylou avioitui Ahernin kanssa.

The Hot Bandin kanssa Emmylou teki Luxury Linerin jälkeen vielä albumit Quarter Moon In a Ten Cent Town ja Blue Kentucky Girl. Voidaan kai sanoa, että Emmyloun uhkapeli kannatti. Vaikka keikkapalkkioista ei ehkä Hot Bandin solistille hurjan suuria summia jäänytkään, vakiinnutti Emmylou näillä Hot Bandin kanssa tehdyillä levyillä asemansa kantrimusiikin kirkkaimpien tähtien joukossa ja loi itselleen kestävän uran. Toki hän teki erinomaisia levyjä vielä ilman Hot Bandiakin. 14 Grammya ja vuonna 2015 saatu Polar Music Prize todistavat myös hänen saavutuksistaan.

Luxury Liner -bändistä Jari Metsberg on saanut kunnian soittaa yhden keikan Emmyloun ja Elviksen kitaristin James Burtonin kanssa. Tämä tapahtui niinkin eksoottisessa paikassa kuin Pieksämäellä heinäkuussa 2001. James esiintyi Elvis Weekend-tapahtumassa Jussi & The Boys -yhtyeen kanssa ja telecasterin mestari antoi sooloilutilaa myös Jarille ja Boysien toiselle kitaristille Eero Luparille ja erittäin hienosti he, kuten koko bändikin pärjäsivät.

Luxury Linerin lisäksi Emmyloun kaikuja voi mielestäni kuulla myös toisen eriomaisen suomalaisbändin eli Scandinavian Music Groupin soitannossa. Toki vaikutteita Emmylousta on saanut moni muukin.

Lue myös arvio albumista Luxury Liner: I've Got Five Dollars and it's Saturday Night

8.6.2018 Rami

1. Etusivu
2. Artikkelit
3. Levyarviot
4. Emmylou Harris - Luxury Liner

1. © Rytmimusiikin Syke
2. Anna palautetta