Pekka Tiilikainen & Beatmakers: Salaperäinen

Kantrisävytteistä rautalankaa

Pekka Tiilikainen & The Beatmakers on kovassa vauhdissa. Viime vuonna ilmestyi kaksi albumia ja hiljattain kokoelma takavuosilta ja jälleen pukkaa albumillinen uutta materiaalia. Elokuun alussa bändi oli kolmen yleisöä villinneen 'The Renegades Revisited' -keikan runkona ja Englannista tuli jälleen kutsu 'International Celebration of Shadows Music' -festareille.

Pakko siis ottaa kuunteluun bändin albumi Salaperäinen. Albumilta saatiin jo aiemmin kesällä maistiaisena parin biisin single. Nyt on albumilla kymmenen biisiä lisää, joista kahdeksan on purkitettu studiolla ja kaksi viimeistä on taltioitu livenä. Levyllä kuullaan vierailijana Beatmakers yhteyksistä tuttu australialaiskitaristi Martin Cilia, pedal steel -mestari Olli Haavisto ja urkuri Hannu Könönen. Sitä levyn tiedoissa ei kerrota millä raidoilla herrat soittavat. Lisäksi laulusaundia vahvistavat Marjaana Narsakka ja tuottaja-äänittäjä Janne Saksa.

Pekka Tiilikainen & Beatmakers Archipelago

Noita single biisejä ruodin jo aiemmin, joten sivuutan nyt ne. Odotusten mukaan nytkin kuullaan sekä laulettuja sävelmiä, että instrumentaalirautalankaa ja aika sopivassa suhteessa. Jukka Salmisen Comanche on minulle ennestään tuntematon, Link Wrayn saman nimisen biisin kyllä muistan. Hyvin voi mielessään nähdä komanssi-intiaanien laukkaavan hevosillaan pitkin Coloradon tai Texasin pölyistä aavikkoa tämän upeasti soivan biisin tahdissa. Heinosen, luulisin, kitara soi erittäin tyylikkäästi. Komppiryhmä pitää hevoset ripeässä tahdissa ja taustalaulajat viimeistelevät tunnelman. Kaikki on kohdallaan. Selvästi albumin helmiä tämä biisi!

Siihen suostu en on Dwight Yoakamin ohjelmiston parhaita paloja ja sitä on tullut kuunneltu paljonkin. Jorma Kääriäinen osoittaa jälleen olevansa oivallinen suomentaja ja Tiilikainen heittäytyy lauluun miehekkäästi. Tiilikainen ei ole lähtenyt matkimaan Yoakamia, vaan kuulostaa itseltään. Laulu on vakuuttavaa, biisi on kuin luotu hänelle, minusta Tiilikaisen paras suoritus tällä levyllä. Muutoinkin Tiilikainen tuntuu uineen syvälle sisään albumin lauluihin ja yllättää minut suorituksellaan. Kantrimeininkiä on myös Janne Saksan ja Maarit Tiilikaisen laulussa Luokses ratsastan.

Graham Johnson, Pekka Tiilikainen ja Jori Venemies Linnanmäellä Renegades Revisited -konsertissa 3.8.2019

Hyvin toimii myös nimimelodia, Tiilikaisen oma biisi Salaperäinen. Tässä taitaa olla mukana myös Martin Cilian Australiassa täydentämiä koristeita. Biisin soundimaailma onkin kiehtovan moni-ilmeinen. Alun rumpuintro on ehkä hivenen vaisu. Voi tietysti olla kiinni myös rumpujen mikityksestä. Toinen Tiilikaisen laulu Nuku hyvin on aika perinteistä Beatmakersia, mutta hyvin sekin toimii, kuten myös Aurinkoon käännän pään. Ainut, joka ei minuun nyt purrut, on Jälkijuna, mutta kuulijansa sekin varmaan löytää.

Yllättävänä valintana kuullaan Remu Aaltosen Tähtisumu, joka sisältyi Remun Viittä vaille kaks -albumille. Nyt kappale kuullaan instrumentaalina. Heinosen kitara soi vakaasti ja harkitusti kuten aina. Osin kitaraosuuksia taitaa kyllä tässä soittaa myös Cilia. Oli miten oli, upeaa kuultavaa on tämäkin. Soundi on maltettu pitää sopivan yksinkertaisena ja näin se toimiikin hienosti, tyylillä biisi myös lopetetaan, kannattaa kuunnella tarkkaan. Sen mitä olen nähnyt, Heinonen ei lavallakaan pelehdi, eikä paljon ilmeile, vaan keskittyy soittamiseen. Se ei ole vain teknisesti taitavaa, vaan siinä on myös tunnetta, kuten Tähtisumukin osoittaa. Mielettömän upeasti soitettu!

Kokonaisuutena albumilta huokuu vahva tekemisen meininki, jotenkin voi aistia bändillä olevan nyt hyvä henki päällä. Biiseissä on toki aika tavanomaisia fraaseja tyyliin "kultaista auringon siltaa", mutta silti minusta positiivista, että on noinkin paljon uusia lauluja mukana. Useimmat rautalankabändit veivaavat niitä samoja vanhoja melodioita. Hyvä veto ottaa mukaan myös pari livetulkintaa. Ne ovat sitä perinteistä rautalankaohjelmistoa, mutta keikoilla on pakko soittaa niitäkin. Kuulee, että bändi toimii mallikkaasti myös livenä, ilman vierailijoita tai päällekkäisäänityksiä.

Eihän levy aivan niin viimeistellyltä kuulosta kuin Esa Pulliaisen ja Agentsien tuotokset. Beatmakers pyörii ainakin toistaiseksi taloudellisesti eri sarjassa kuin Agents, joten ei kannata sen enempää vertailla näitä bändejä. Selvästi kuulee, että Hämeen miehet ovat paneutuneet asiaan huolella ja tarjoavat parastaan. Kiitos siitä!

Livenä bändiä voi kuulla 21.9. Bulldog Barissa Riihimällä ja 8.11. keikkapaikkana on Red Hot - Vanha Linja-autoasema Riihimäellä sekä 7.12. Forsassa Hotelli Koskenniskan Night Club Rosessa.

Fatboy feat. Pekka Tiilikainen - Last Train Home (Live at Suisto)

Rami 20.9.2019