Janus Hanski & The Timbertones: Tie kutsuu kulkijaa

Kantri-Janus

Näyttelijä ja muusikko Janus Hanski on siirtynyt iskelmällisten levyjen ja tangokuninkuuden tavoittelun jälkeen entistä vahvemmin kantrahtaviin sävelmiin. Toki aiemmillakin levyillä on kuultu kantri- tai americanavaikutteita ja livenä olen kuullut Hanskin tulkitsevan Hank Williamsin ja muiden kantrilegendojen sävelmiä. Kantri taitaakin olla ominta musiikkia Hanskille.

Musiikki on ollut läsnä Hanskin elämässä varhaislapsuudesta asti. Ensimmäiset esiintymiset hän teki isänsä Seppo Hanskin keikoilla ja isä järjesti lapsensa esiintymään myös radioon. Edellisellä albumillaan Hanski versioi muutamia isänsä hittejä. Nyt albumi on koottu aivan uusista biiseistä.

Levytysprojekti on käynnistynyt ensimmäisen korona-aallon iskiessä keväällä 2020 kirjailija Sami Parkkisen yhteydenotosta. Parkkinen oli kirjoittanut monista bluesyhteyksistä tunnetun Tomi Leinon kanssa kantribiisejä ja tarjosi niitä Hanskin laulettavaksi. Hanski tarttui oitis haasteeseen ja kyllähän albumin laulut hyvin istuvat hänelle.

En muista aiemmin törmänneeni parivaljakon yhteisiin lauluihin. Tekstejä Parkkinen on kirjoittanut ainakin Raittisen Eerolle ja Leino bluesbiisejä ainakin itselleen. Aika perinteiset kantrilaulujen teemat ovat laulujen aiheina. Avausbiisi Viimeiseen junaan tuo mieleen monet legendaariset junalaulut.

Kuuntele Viimeiseen junaan.

Matkalla ollaan monessa muussakin laulussa, tiet ja maisemat vaihtuvat, reissumies- ja maaseuturomantiikasta ovat ammentaneet monet aiemmat laulujen kirjoittajat. Korona-aikana tehdyltä levyltä henkii jotenkin turvallinen ja valoisa tunnelma, vaikka kaihoakin on mukana. Tuo tunnelma ei niinkään tule laulujen teksteistä, vaan se toteutuksen yleisilmeestä. Hanski ei tunnu tavoittelevan Kari Tapion tai Jarno Sarjasen tapaista, Johnny Cashista mallia ottanutta, vahvan karismaattista tulkintaa lauluunsa.

Ennemminkin vertaisin hänen tapaansa tulkita lauluja J. Karjalaisen tai Marko Haaviston tapaiseen rauhalliseen kerrontaan. Ajoittain mieleeni tuli myös toinen näyttelijä-laulaja Samuli Edelmann. Albumin toisella raidalla poiketaan aiemmille iskelmällisemmille linjoille. Tosin puhallinkaksikko tuo siihen soulahtavia sävyjä.

Hittipotentiaalia omaavat avausbiisin lisäksi aiemmin singlenä julkaistu Kuulen myrskyn nousevan sekä Täältä matkan päältä, joka tuo mielleyhtymän erääseen ikuiseen suosikkibiisiini. Albumin helmiin lukeutuu mielestäni myös päätöskappale Seisahdun. Laulu istuu erinonmaisesti Hanskin tulkintatyyliin.

Kuuntele Seisahdun.

Tomi Leinon rooli taustalla on suuri. Sävellysten lisäksi hän on vastannut taustojen työstämisestä analogisella Suprovox studiollaan ja on soittanut rumpujen lisäksi basso- ja huuliharppuosuudet, sekä osin kitaraosuudet. Timbertones koostuu hänen lisäkseen kitaristi Jarmo Hynnisestä ja kosketinsoittaja Antti Ikolasta. Muutamalla kappaleella bändiä vahvistavat saksofonisti Panu Syrjänen ja trumpetisti Antero Priha. Kaikki ovat monista yhteyksistä tuttuja, kokeneita ja osaavia soittajia.

Viimeisen silauksen paketille on antanut äänittäjä ja miksaajavelho, Finnvoxin legenda Risto Hemmi. Albumi on julkaistu ajan hengen mukaan digitaalisena sekä CD-versiona. Tulossa on myös vinyyliversio. Vinyylien toimitusajat tuntuvat vaan olevan nykyisellään varsin pitkiä.

Levyn julkaisukeikoilla voit kuulla levyn biisit livenä, ensimmäinen niistä on Ravintola Sahanrannassa, Kuhmoisissa 23. heinäkuuta ja toinen Storyvillessä, Helsingissä 8.8.

Albumin äänitysten lomassa syntyi myös tällainen positiivinen ralli koronakriisin keskeltä "Tääkin järjestyy".

Rami 12.7.20121