The Beatles julkaisi keväällä 1967 kunnianhimoisen Sgt.Peppers Lonely Hearts Club Band -albumin. Levy oli musiikillisesti hyvin merkittävä. Samalla se nosti ylipäätään lp-levyjen arvostusta. Muutkin bändit ja levy-yhtiöt panostivat niihin aikaisempaa enemmän. Jormaksen ensimmäinen albumi Jormas (His Master's Voice YDLP 1020) oli ollut muutamalla uudella biisillä täydennetty singlekokoelma.

Niinpä uuden Jormas yhtyeenkin uutta albumia koottiin aivan uudesta lähtökohdasta. Lähtökohtana oli, ettei levylle oteta vanhoja singlebiisejä, vaan kaikkien albumin biisien on ovat ennen julkaisemattomia. Albumin materiaali on puoliksi ulkomaista lainatavaraa ja puoliksi bändin jäsenten omia biisejä. Listen To My Song ja Daddy's Doesn't Like My Baby ovat ensimmäiset levytetyt Pepen omat sävellykset. Yhdessä Seppo Keurulaisen kanssa hän oli tehnyt jo tammikuussa 1966 levytetyn Days, Nights -biisin. Oilingin ja Koskisen sävelmät ovat instrumentaaleja, joissa he pääsevät sooloilemaan.

Pepen lisäksi myös Matti Oiling, Seppo Keurulainen ja Arto Koskinen ovat tehneet omat biisinsä levylle. Singleillä ilmestyneiden pop-kappaleiden sijaan levyllä on raskaampi rock ja bluespoljento. Arto "Mamba" Koskisen ja Matti Oilingin myötä levyllä on kuultavissa myös jazz-vaikutteita. Myös orastavia progesävyjä on kuultavissa. Ilmeisen kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta levyä ei menestynyt sanottavammin, eikä historiakaan ole nostanut sen arvostusta kovin korkealle.

Ulkomaiseen levitykseen viittaavat myös englanninkieliset kansitekstit ja tietenkin englanti laulukielenä. Takakanteen on kirjoitettu lyhyt esittely bändistä. Se menee näin: "What's a JORMAS? I'll telll you. A JORMAS are the famous Scandinavien group from Finland. They are not just five musicians that have gotten together to make a record; they are five musicians who have the same ideas and purpose, and they just didn't meet overnight. It took some time to gather the right guys, but that's past history. The important thing is now that the JORMAS are the group with the sound! In this LP, JORMAS succesfully takes 10 songs and puts across a feeling never hear before. Listen this LP, and we are sure you will agree... Jormas is a group to be rekoned with!"

Hienoista mainoslauseista huolimatta levy ei menestynyt Suomessa eikä muuallakaan. Levyllä I Cant Break The Habit biisin nimi on kirjoitettu virheellisesti muodossa I Cant Brake The Habit. Tuottajaksi on takakannessa nimetty "EMI, Finland". Tuohon aikaan ei Suomessa tuottajaa yleensäkään manittu levyn tiedoissa ja ehkä tuottajan roolia ei miellettykään samalla tavoin kuin myöhemmin.

Levyn äänitysajankohdasta on monenlaista tietoa. Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan mukaan äänitykset on tehty helmikuussa Tukholmassa. Joissain lähteissä äänityspäiväksi on mainittu 1.2.1968. Saat miehen Rööperiin (Parlophone 7243 5357932 6) kokoelman kansivihkosessa äänitysajaksi todetaan loppuvuosi 1967.

Jormas Fan-Clubin jäsenille jouluksi 1967 tehdyllä Jormas kerhon joulutervehdys -singlellä clubin vetäjä Tiina Sihvola toteaa "Tiedättekös te muuten, että pojilta on nyt tullut uusi lp jouluksi ja siinä on näitä ihania kappaleita mitä tässä tulee, et aletaan kuunteleen niitä". Tällä joulusinglellä kuullaan sitten katkelmia Sincerely!-lp:n biiseistä I Cant Break The Habit, Emperor's Silky Knickers, Daddy's Doesn't Like My Baby ja Mamba's tune. Saat miehen Rööperiin -kokoelman kansivihossa todetaan Sincerelyn ilmestyneen 1.2.1968. Stump-lehden numerossa 1/1968 on EMI:n iso mainos Kenties, kenties -singlestä ja Sincerely!-albumista, ja siinä albumin ilmestymispäiväksi mainitaan tuo 1.2.1968

Albumi julkaistiin Suomen lisäksi ainakin Ruotissa, Saksassa ja Englannissa sekä ilmeisesti myös muissa pohjoismaissa. Ulkomainen menestys jäi kuitenkin hyvin vaisuksi. Suosikkiin levyä arvioinut Antti Einiö oli kuunnellut Sincerelyä yhdessä Blues Sectionin samaan aikaan ilmestyneen albumin kanssa ja arveli Blues Sectionin pärjäävän paremmin vientimarkkinoilla. Olihan heidän levynsä biisit kaikki "originaalisävellyksiä".

"Pikku miinuksena Jormas-levylle vielä takakannen turha englanninkielinen höpötys kielivirheineen. Jos kerran tehdään vientiä varten, niin pitäisi tehdä kunnollista jälkeä. Jormas-LP'n äänitys on suomalaiseksi kiitettävää työtä, vaikka leikkaukseltaan ehkä hieman liian bassovoittoista. Pepe, Kikke ja Sepi esittävät tyylipuhdasta laulantaa ja Mamba ja "Keisari" loistavat taas omilla instrumentaalisooloillaan. "I Can't Brake The Habit" -sävelmän eunukkilaulannasta ei oikein välitä, mutta esim. Pepen omat sävellykset ovat kansainvälisestikin hyvää tasoa", arvioi Einiö yllättävänkin positiivisesti.

Mutta ei tuokaan arviointi paljoa auttanut. Myöhemminkään ei levyn arvostus ole juuri noussut. Selvästi huomaa, että bändi oli harjoitellut biisejä ja äänitys on selvästi parempi kuin edellisellä albumilla. Ehkä biisit eivät sittenkään olleet niin hyviä. En muista, että niitä olisi radiossa paljoa soitettu. Hiukan jazzahtavia ja progesävyjä sisältänyt levy ei saanut ymmärrystä osavalta yleisöltä.

Albumin laulut julkaistiin uudelleen 2001 Saat miehen Rööperiin -kokoelmalla (Parlophone 7243 5357932 6) muiden Jormas-äänitteiden kanssa.